Cartagena (Kolumbia)

Cartagena ([kaɾtaˈhena]), virallisesti Cartagena de Indias, on suuri satamakaupunki Kolumbian pohjoisrannikolla. Vuonna 1533 perustetussa kaupungissa on runsaat miljoona asukasta.^[1] Se on saanut nimensä Murciassa Espanjassa sijaitsevan Cartagenan kaupungista.

Cartagena
lippu	vaakuna
Cartagenan sijainti
Cartagena
Koordinaatit: 10°24′0″N, 75°30′0″W
Valtio	Kolumbia
Departementti	Bolívar
Perustettu	1533
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	572 km²
Väkiluku (2020)  (arvio)	1 017 616[1]
– Väestötiheys	1 879 as./km²
www.cartagena.gov.co
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Cartagenan satama, linnoitukset ja niihin liittyvät monumentit kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon.^[2]

Maantiede

Muurien ympäröimä vanha kaupunki jakaantuu kolmeen osaan: Centro-kaupunginosassa on katedraali ja andalusialaista tyyliä edustavat palatsit. San Diegoss aon ollut kauppiaiden korttelit ja Getsemaníssa käsityöläisten korttelit.^[2]

Centron eli vanhankaupungin eteläpuolella on nelisen kilometriä pitkä Bocagranden niemi, josta on tullut suosittu matkailualue. Alueella on kymmeniä nykyaikaisia hotelleja ja eri tyylisiä ravintoloita. Niemen länsi- ja eteläpuolta kiertävät pitkät hiekkarannat.^lähde?

Historia

Espanjalainen Pedro de Heredia perusti Cartagenan vuonna 1533.^[3]

Se oli tärkeä satama josta espanjalaiset lastasivat Etelä-Amerikasta hankkimaansa kultaa kotimaahan lähteviin laivoihin.^[4] Kaupunkia linnoitettiin sekä muiden eurooppalaisten siirtomaavaltojen että merirosvojen varalta.^[2][5]

Näkymä San Felipe de Barajasin linnoituksesta.

Cartagena oli merkittävä orjasatama, jonka kautta portugalilaiset toivat vuosina 1595–1640 125 000 orjaa Afrikasta.^[6] Se oli ja Meksikon Veracruzin ohella ainoa, jolla oli lupa harjoittaa orjakauppaa. Ensimmäiset orjat saapuivat Pedro de Heredian mukana. Portugalilainen yhtiö kuljetti ihmislasteja Cartagenasta kaivosorjuuteen Venezuelaan, Länsi-Intiaan, muualle Kolumbiaan ja Perun varakuningaskuntaan.^lähde?

Euroopan katoliset monarkiat perustivat Cartagenaan Espanjan Filip III:n antamalla kuninkaallisella määräyksellä 5. helmikuuta 1610 inkvisitionistuimen. Kun Cartagena julistautui itsenäiseksi Espanjasta 11. marraskuuta 1811, inkvisiittoreiden käskettiin poistua kaupungista. Kun espanjalaiset valtasivat Cartagenan takaisin, inkvisitio aloitti kuitenkin 1815 toimintansa uudestaan. Lopullisesti istuin hävisi, kun Simón Bolívarin johtamat joukot voittivat Espanjan. Kahdensadan vuoden aikana Cartagenan inkvisitionistuin suoritti 12 autodafeeta ja 767 vastaajaa rangaistiin.^lähde?

Itsenäisyyden alkuvuosina Cartagenan sataman hyödyntämistä haittasivat huonot yhteydet sisämaahan. 1900-luvun alussa Magdalenan laaksosta löytyi öljyä, ja satamaan vedetyt öljyputket ja kaupunkiin rakennettu jalostamo virkistivät kaupungin taloutta.^[4]

Talous

Cartagenan satama on Kolumbian tärkein vientisatama. Sen kautta kulkee 60% Yhdysvaltoihin suuntautuvasta kaupasta ja 98% maahan tulevista risteilyturisteista. Konttisataman kapasiteetti on 5 miljoonaa TEU:ta vuodessa, ja laajennusta suunnitellaan.^[7]

Öljy, platina ja kahvi ovat tärkeitä vientituotteita. Teollisuuden tuotteisiin kuuluvat sokeri, tupakkatuotteet, kosmetiikka, tekstiilit, lannoitteet ja nahkatuotteet. Matkailun merkitys kasvaa jatkuvasti.^[4]