Challenger

Challenger (NASAn avaruussukkuloiden (orbital vehicle) luokituksessa OV-099) oli yhdysvaltalainen avaruussukkula, joka tuhoutui 73 sekuntia laukaisunsa jälkeen 28. tammikuuta 1986.

Tämä artikkeli kertoo avaruussukkulasta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Avaruussukkula Challenger
Challenger laskeutuu ensilennoltaan STS-6
Yhteenveto
Lyhenne	OV-099 (Orbital Vehicle)
Valtio	Yhdysvallat
Rakennussopimus	1. tammikuuta 1979
Tila	tuhoutui lähdössä 28. tammikuuta 1986
Ensilento	STS-6 4.–9.4.1983
Viimeinen lento	STS-51-L 28.1.1986
Lentoja	10[1]
Aika avaruudessa	62 päivää 7 h 56 min 22 s
Kierretty maapalloa	995 kertaa
Kuljettu matka	41 527 414 km
Satelliittilaukaisuja	10
Telakointeja Miriin	0
Telakointeja ISS:ään	0
Infobox OK

Piirros Challengerista

Challengerin muistolaatta Arlingtonin kansallisella hautausmaalla.

Challengerin tuhoutuminen.

Challenger oli avaruussukkula Columbian jälkeen toinen kiertoradalle laukaistu avaruussukkula. Challengerin ensilento oli 4. huhtikuuta 1983, ja se tuhoutui kymmenennellä lennollaan (STS-51-L) 28. tammikuuta 1986.

Onnettomuuden syy

Avaruussukkulan onnettomuuden syyksi paljastui asetetun onnettomuustutkintalautakunnan tutkimuksissa apuraketin o-rengastiivisteen pettäminen. Laukaisua edeltäneen yön pakkasesta johtuen tiiviste oli menettänyt kimmoisuuttaan ja raketin polttoaine pääsi virtaamaan tiivisteen välistä aiheuttaen onnettomuuden.

Columbia oli toinen kahdesta lennolla tuhoutuneesta avaruussukkulasta. Onnettomuuden jälkeen kerätyt Challengerin osat on siirretty Cape Canaveraliin käytöstä poistettuihin ohjussiiloihin. Ajoittain Challengerin osia huuhtoutuu Floridan rannikolle, mistä ne siirretään ohjussiiloihin.

Challenger rakennettiin testialustana käytetyn STA-099:n rungolle, kun havaittiin, että se oli halvempaa kuin muuntaa avaruussukkula Enterprise (OV-101) lentokelpoiseksi. Alun perin Challengeria ei tarkoitettu laukaistavaksi avaruuteen.

Lennot

Challenger lensi onnettomuuslento mukaan lukien kymmenen sukkulalentoa, vietti 62,41 päivää avaruudessa, kiersi maapallon 995 kertaa ja lensi yhteensä 41 527 416 kilometriä.

Challengerin viimeisellä lennolla oli mukana opettaja Christa McAuliffe, josta piti tulla ensimmäinen siviili avaruudessa.

	Laukaisu		Laskeutuminen		Nimitys	Tehtävä ja muita huomioita	Lähde
1.	4. huhtikuuta	1983			STS-6	Lastina TDRS-1. Ensimmäinen avaruussukkulalta suoritettu avaruuskävely.	[1]
2.	18. kesäkuuta				STS-7	Sally Ride ensimmäinen amerikkalainen nainen avaruudessa. Lastina kaksi tietoliikennesatelliittia:Anik C-2 ja Palapa B-1.	[1]
3.	30. elokuuta				STS-8	Guion Bluford ensimmäinen afroamerikkalainen avaruudessa, ensimmäinen yöllä laukaistu ja laskeutunut avaruussukkula. Lastina Insat-1B.	[1]
4.	3. helmikuuta	1984			STS-41-B	Ensimmäinen avaruussukkulasta riippumaton avaruuskävely. Lastina kaksi tietoliikennesatelliittia: Westar VI. Palapa B-2 (kiertoradalle saaminen epäonnistui).	[1]
5.	6. huhtikuuta				STS-41-C	Solar Max -huoltolento
6.	5. lokakuuta				STS-41-G	Ensimmäinen lento jolla mukana kaksi naista. Kathryn D. Sullivan ensimmäinen amerikkalainen avaruudessa kävellyt nainen. Lastina Earth Radiation Budget -satelliitti.
7.	29. huhtikuuta	1985			STS-51-B	Lastina Spacelab-3	[1]
8.	29. heinäkuuta				STS-51-F	Lastina Spacelab-2	[1]
9.	30. lokakuuta				STS-61-A	Lastina saksalainen Spacelab D-1	[1]
10.	28. tammikuuta	1986	—		STS-51-L	Sukkula tuhoutui laukaisussa ja kaikki seitsemän astronauttia kuolivat.	[2]

Onnettomuusmiehistö virallisessa ryhmäkuvassa 15.11.1985.

Challenger tuhoutui 73 sekuntia laukaisunsa jälkeen.