Classis
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Classis eli Portus Classis oli antiikin aikainen kaupunki Gallia cispadanassa Italiassa. Se sijaitsi nykyisen Ravennan kunnan alueella nykyisen Classen kaupungin paikalla, ja toimi antiikin Ravennan satamana.[1][2][3][4] Classiksen arkeologinen puisto koostuu kolmesta osasta: antiikin aikaisen sataman arkeologinen alue, Sant'Apollinare in Classen basilika sekä museo.[5]
Remove ads
Maantiede
Classis sijaitsi lähellä Adrianmeren rantaa noin neljä kilometriä Ravennasta kaakkoon.[3][4] Kaupunki ja sen satama oli rakennettu yhden Ravennaa ympäröineen laguunin rannalle Padenna-joen suuhun; kyseinen joki oli antiikin aikana olemassa ollut Paduksen (nyk. Po) haara. Koska laguuni ei ollut yhteydessä mereen, sinne rakennettiin keinotekoinen kanava, joka yhdisti sataman Adrianmereen.[6] Classiksen satama oli Adrianmeren tärkeimpiä ja koko Paduksen laakson merellinen portti.[7]
.jpg)
Classiksen kautta tai läheltä kulki Adrianmeren rannikkoa pitkin kulkenut Via Popillia.[7] Ravennaan Classis oli yhdistetty pitkällä pengertiellä,[2] joka tunnettiin nimellä Via Caesaris. Se sai alkunsa Ravennan Porta Caesarealta, kulki Classiksen halki ja päättyi Via Popilliaan. Ravennan ja Classiksen yhdisti myös nimellä Fossa Augusta tunnettu kanava. Sitä kautta oli yhteys myös Padus-jokeen.[6]
Classiksen sataman arkeologinen alue on noin hehtaarin kokoinen.[7]
Remove ads
Historia
Classiksen sataman perusti keisari Augustus vuonna 27 eaa. Hän päätti tuolloin sijoittaa Rooman Adrianmeren eli Ylämeren sotalaivaston Ravennaan.[7] Satama korvasi Ravennan vanhan sataman, joka sijaitsi Bedesis (nyk. Ronco) -joen suussa ja oli käynyt ajan kuluessa käyttökelvottomaksi Adrianmeren vetäytymisen vuoksi. Classiksen asutus (Civitas Classis) kasvoi sataman ympärille.[1][2][8] Nimi Classis tarkoittaa laivastoa.[9][10]
Kaupungissa toimi Classis Ravennatis, joka partioi paitsi Adrianmerellä myös itäisellä Välimerellä. Näin Classis vastasi Misenumia Tyrrhenanmeren eli Alameren puolella. Laivasto toi Ravennaan samalla vilkkaat kaupalliset yhteydet itään. Classis nousi 100-luvulla jaa. varhaiseksi kristinuskon keskukseksi,[1] ja myöhemmin siellä oli piispanistuin.[6]
Kun Länsi-Rooman valtakunnan pääkaupunki siirrettiin 400-luvun alussa Mediolanumista Ravennaan, Classis koki muutoksia. Sen satama järjestettiin uudelleen, jotta se voisi täysin toteuttaa uutta, laajempaa kaupallista tehtävää, eli ottaa vastaan, varastoida ja jakaa eteenpäin suuri määrä kaupunkiin saapuvia tavaroita ja elintarvikkeita. Viimeistään tässä vaiheessa Classiksesta kehittyi oma kaupunkinsa.[7] Samalla kun keisarillinen hovi asettui Ravennaan, piispa Ursus siirsi myös piispanistuimen Classiksesta sinne.[6]
Classiksen kaupunki kukoisti lähinnä 400- ja 500-luvut jaa. Se on kuvattuna 500-luvulta peräisin olevissa Ravennan Sant’Apollinare Nuovon basilikan mosaiikeissa. Talouskriisi, kaupallisen liikenteen romahtaminen ja yhteyskanavien liettyminen umpeen johtivat alueen rappeutumiseen 700-luvulta lähtien.[7] Classiksen arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1963–1967.[1]
Remove ads
Rakennukset ja löydökset
Satama
Classiksen satama oli pitkä, useista altaista koostunut kanavasatama. Sen laitureiden pituudeksi arvioidaan noin kolme kilometriä, ja siinä oli tilaa jopa 250 sotalaivalle.[7][9] Sataman arkeologinen alue sijaitsee heti nykyisen Ravennan Ponte Nuovon kaupunginosan itäpuolella.[11] Siellä on nähtävillä muun muassa katujen ja varastorakennusten jäänteitä.[7][9]
Sant'Apollinare in Classen basilika
Classiksessa sijaitsi suuri basilikakirkko, Sant'Apollinare in Classe, joka edelleen säilyttää nimellään muiston kaupungista ja satamasta. Basilika rakennettiin nekropoliin alueelle Ravennan suojeluspyhän Pyhän Apollinariksen hautapaikaksi. Sen rakentaminen alkoi noin vuonna 533–536 ja se vihittiin käyttöön vuonna 549.[1][2][12]
Kirkon pituus on lähes 60 metriä ja sen julkisivun korkeus on noin 30 metriä. Kirkossa on pyöreä kellotorni. Sisältä kirkko on koristeltu rikkaasti mosaiikeilla. Eräs niistä esittää Pyhää Apollinarista. Nykyisin kirkko on yksi Ravennan maailmanperintökohteeseen kuuluvista rakennuksista.[12]
San Severo in Classen basilika
Classiksen ja Ravennan välillä sijaitsi toinen basilikakirkko, San Severo in Classe eli Pyhän Severuksen basilika. Kirkko rakennettiin joskus vuosien 570–595 välillä. Se oli kolmilaivainen basilika, jossa oli nartheks ja apsis ja jonka koko oli noin 54 × 27 metriä. Kirkossa oli alun perin pyöreä torni.[13][14][15] Kirkon alta on löydetty 100–300-lukujen rakennusten perustuksia.[1] Torni muutettiin suorakulmaiseksi ehkä 1100-luvulla. Basilikan rauniot purettiin 1400-luvulla, ja sen paikalle rakennettiin pienempi kirkko, joka valmistui vuonna 1468. Se tuhoutui noin vuonna 1820.[13]
Nekropoliit
Nykyisen Via Romea Vecchian varrelta on löydetty noin kolmen kilometrin pituudelta nekropolista eli hauta-aluetta, jonka haudat ajoittuvat Augustuksen ajasta 300-luvulle.[1]
Esinelöydöt
Classiksesta tehtyihin esinelöytöihin lukeutuu muun muassa marmoreita, amforoita, lamppuja ja arvoesineitä. Löytöjä on esillä Classiksen museossa, joka sijaitsee lähellä Sant'Apollinare in Classen basilikaa.[5][7]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads