Colmar

Colmar (saks. Colmar, Kolmar) on kaupunki Itä-Ranskassa Grand Estin hallintoalueella (région) Alsacessa lähellä Saksan rajaa. Colmar on Haut-Rhinin departementin pääkaupunki (prefektuuri) ja Alsacen kolmanneksi väkirikkain kaupunki.

Colmar
Ristikkotaloja Colmarin vanhassakaupungissa
vaakuna
Colmar
Koordinaatit: 48°04′54″N, 07°21′20″E
Valtio	Ranska
Alue	Grand Est
Departementti	Haut-Rhin
Arrondissementti	Colmar-Ribeauvillé
Hallinto
– Pormestari	Gilbert Meyer
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	66,57 km²
Korkeus	+197 m
Väkiluku (2006)	65 713[1]
– Väestötiheys	978,1 as./km²
www.ville-colmar.fr
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Colmar sijaitsee noin 20 kilometriä Reinistä länteen, Illjoen varrella, suunnilleen Baselin (60 km) ja Strasbourgin (65 km) puolivälissä. Kaupunki on kuuluisa maalauksellisesta vanhastakaupungistaan, jossa on säilynyt lukuisia ristikkotaloja keskiajalta ja renessanssin ajalta. Kaupunki sijaitsee keskellä Alsacen viinitietä ja sen katsotaan olevan alsacelaisten viinien pääkaupunki (capitale des vins d'Alsace).

Historia

Ensimmäinen asiakirjamaininta Colmarista on vuodelta 823 nimellä Columbarium, joka merkitsee latinaksi kyyhkyslakkaa. Vuonna 1226 Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuuluvasta Colmarista tuli vapaa valtakunnankaupunki (freie Reichsstadt). Ludvig XIV:n joukot valtasivat Colmarin 1673, ja Ranskan valta vahvistettiin Nijmegenin rauhassa kuusi vuotta myöhemmin.

Vuosina 1871–1918 Colmar kuului Saksan keisarikuntaan osana Elsass-Lothringenia. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kaupunki liitettiin muun Elsass-Lothringenin tapaan takaisin Ranskaan. Toisessa maailmansodassa Saksa valloitti Colmarin 1940. Liittoutuneet valloittivat kaupungin 2. helmikuuta 1945 käydyssä Colmarin mottitaistelussa, joka oli samalla toisen maailmansodan viimeinen taistelu Ranskan maaperällä.

Tunnettuja colmarilaisia

• New Yorkin Vapaudenpatsaan luojana tunnettu kuvanveistäjä Frédéric Bartholdi syntyi Colmarissa 1834.