Data

Data on tietoa, jolla itsessään ei ole välttämättä semanttista merkitystä tai informatiivista järjestystä. Jos informaatiolle edelleen voidaan antaa semanttinen merkitys, on se myös tietoa.

Tämä artikkeli käsittelee dataa suhteessa informaatioon. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Dataa ovat esimerkiksi

• äänteet puheessa
• kirjaimet painetussa tekstissä
• bitit tietokoneessa
• biologinen data, kuten emäsparit DNA:ssa.

Datan ja informaation ero on suhteellinen. Datan käsittely tapahtuu monesti useassa vaiheessa, ja yhden vaiheen käsitelty data saattaa olla ”raakaa” dataa seuraavalle vaiheelle. Dataa voidaan pitää osana ns. DIKW-mallia, käsitepyramidia, jossa data on alin kerros. Sitä seuraavat kasvavan abstraktiotason mukaisessa järjestyksessä informaatio (information), tietämys (knowledge) ja viisaus (wisdom).^[1]

Etymologia

Latinassa data on monikko sanasta datum, ’annettu’, myös 'päivämäärä'.^[2]. Datan suomennoksiksi on ehdotettu mm. sanoja aje, anne, ape, luote, syöte, tiedos ja täsme, mutta niistä mikään ei ole saavuttanut suosiota.^[3] Geometriassa, matematiikassa ja vastaavissa yhteyksissä datalla on tarkoitettu annettuja alkuarvoja. Tieteessä data viittaa tutkimuksen aineistoon.^[4] Tietotekniikassa data taas viittaa muun muassa lukuihin, kirjaimiin ja kuviin sellaisinaan, ilman erityistä merkitystä.

Data tietotekniikassa

Tietotekniikassa ohjelman käytön kontekstissa data erotetaan usein ohjelmakoodista. Ohjelmakoodi (joka toki laajan määritelmän mukaan on itsekin dataa) on joukko konekielisiä käskyjä, ja muut ohjelman käyttämät tiedostot tai muistialueet sisältävät varsinaista dataa.

Katso myös

• Informaatiologistiikka