Tieto
hyvin perusteltu tosi uskomus From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Tieto on filosofian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi käsitys. Tämän määritelmän mukaan tieto on inhimillinen käsitys, joka voidaan ilmaista väitelauseiden avulla. Totuusehto erottaa tiedon epätosista käsityksistä.[1] Niin kutsutun heikon tiedon määritelmän mukaan väittämä on tietoa, jos se on tosi.[2] Perinteisen tiedon määritelmän sisältämä perusteluehto erottaa tiedon luulosta ja arvauksesta.[1]
Tietoteoria on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa.[3] Tieteenfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon perusteita.[3] Tiede etsii totuutta kriittisen tutkimuksen avulla. Arkitieto voi olla hajanaista ja epätäsmällistä, kun taas tutkimustieto pyrkii järjestelmällisyyteen ja tarkkuuteen.[1] Todellisuutta koskevaa tietoa hankitaan tieteessä kokemusperäisesti eli havainnoimalla ja kokeita tekemällä. Matemaattinen tieto ei itsessään koske luontoa, vaan se perusteluja ovat muodolliset matemaattiset todistukset.[1]
Ei-kielellistä taitamista kutsutaan osaamiseksi.[4] Suomen kielessä sanalla tieto saatetaan viitata sekä tietoon, informaatioon että pelkkään dataan eli erilaisiin aineistoihin. Valistusajatteluun perustuvan käsityksen mukaan tieteen tehtävänä on korvata ennakkoluulot näyttöön perustuvalla tiedolla. Näin tieto voi kehittyä sivistykseksi ja viisaudeksi. Tämä tiedon käsite vaikuttaa muun muassa tiedollisen kasvatuksen ja tietokirjallisuuden ihanteissa.[1]
Remove ads
Sanan alkuperä
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen verbi tietää johtuu vanhemmasta tie-sanasta. Sana on alun perin merkinnyt ’tuntea tie’ tai ’seurata jälkien muodostamaa uraa’. Tämän suppean merkityksen kautta sana on kehittynyt myöhemmin tarkoittamaan selontekoa asioista yleisemmin.[5] Suomen kielen tietoa merkitsevä sana on moniselitteinen. Tieto-sanalla saatetaan viitata tietoon, informaatioon, dataan tai tosiasiaan, jotka esimerkiksi englannissa ovat selkeästi eri sanoja.[6]
Remove ads
Tiedon filosofia
Platonin Theaitetos-dialogissa esittämä perinteinen tiedon määritelmä kuuluu ”hyvin perusteltu tosi käsitys”. Jotta siis esitetty väite olisi tietoa, sen on täytettävä kolme vaatimusta: 1) hyvin perusteltu, 2) tosi ja 3) käsitys. Niin kutsutun heikon määritelmän mukaan väitelause eli propositio on tietoa, jos se on tosi.[2] Tietoteoria on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa. Tieteenfilosofia on laajempi filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon perusteita.[3]
Nykyaikaisen käsityksen mukaan todellisuutta koskevaa tietoa ei voi johtaa vain päättelemällä. Pelkän logiikan ja matematiikan tieto ei siis ole luontoa koskevaa tietoa, vaan todellisuutta tulee tutkia empiirisesti eli havainnoimalla.[7]
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads