Derek Warwick
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Derek Stanley Arthur Warwick (s. 27. elokuuta 1954[1] New Alresford, Englanti, Iso-Britannia) on entinen englantilainen kilpa-autoilija. Warwick ajoi Formula 1 -sarjassa kausilla 1981–1990 ja 1993.[2][3] Warwick saavutti neljä palkintosijaa, mutta ei yhtään voittoa tai paalupaikkaa.
Remove ads
Ennen F1-uraa
Pikkusarjat
Derek Warwick aloitti kilpailemisen vuonna 1966 12-vuotiaana asuinalueensa omassa Southern England Area Go-Kart Championshipissa. Neljän karting-vuoden jälkeen Warwick aloitti kilpailemisen Stock Car -autoilla Isossa-Britanniassa. Spedeworthin tiimissä. Hän ei kuitenkaan ajanut sitä kuin vuoden, ja vuonna 1970 hän siirtyi ajamaan Super-Stox luokkaan. Kaksi vuotta myöhemmin hän oli sarjassaan Englannin mestari ja seuraavana vuonna meriittilistalle lisättiin koko Britannian mestaruus sekä maailmanmestaruus. Warwick sai sarjasta paljon kokemusta kilpailuista: hän nimittäin ajoi Super-Stoxeissa yli 500 kilpailua ja voitti niistä yli 300. Kaudeksi 1975 Warwick siirtyi Open Wheel -sarjoihin. Warwick ajoi 1975–1976 Formula Fordeja ja pärjäsi niissäkin hyvin jälkimmäisenä vuonna. Hän voitti 33 kilpailua 62:sta. Hän voitti Euroopan mestaruuden ja sijoittui toiseksi Britannian sarjassa ja Formula Ford Festivaleilla.[4][2]
Formula 3 ja 2
Vuodeksi 1977 Warwick sai paikan Formula 3 -sarjassa. Hän oli seitsemässä kilpailussa toinen, mutta voittoa ei vielä tullut. Seuraavana vuonna hän kuitenkin saavutti 9 voittoa. Warwick voitti Vandervell F3 Championshipin ja jätti taakseen muun muassa Nelson Piquet'n. Warwick oli myös B.P. F3 Championshipissä toinen, jonka Piquet puolestaan voitti. Vuodeksi 1979 Warwick ei vieläkään saavuttanut F1-paikkaa, mutta nousi edelleen korkeammalle, nyt Formula kakkosiin ajamaan Theodore Racingin autoja. Tallin auto oli kuitenkin kaikkea muuta kuin kilpailukykyinen ja tiimi menikin konkurssiin kauden päätteeksi. Seuraavana vuonna hän pääsi Tolemanin F2-talliin, jonka autolla hän oli jälleen siellä päässä tuloslistoja, missä hänet oli totuttu näkemään. Warwick oli Euroopan F2-sarjan toinen ja sai vihdoin sen, mitä halusi: paikan Formula 1:ssä.[2][4]
Remove ads
Formula 1
Toleman
F1-sarjassa Warwick debytoi kaudella 1981 Toleman-tallissa. Hän ei kuitenkaan osallistunut ensimmäisiin kilpailuihin, vaan vasta neljänteen kilpailuun San Marinon GP:hen. Auto oli suunniteltu ottamalla mallia tallin Formula 2 -autosta ja voimanlähteenä käytetty Hart-turbomoottori oli epäluotettava. Lisäksi talli kärsi talousongelmista, minkä vuoksi autoa ei voinut kehittää kauden aikana. Warwick karsiutui kaikissa vuoden 1981 paitsi päätöskisassa Caesars Palacen kilpailussa, jossa hänen kilpailunsa päättyi keskeytykseen.[5][2][3][4][6] Kaudella 1982 auton luotettavuusongelmat jatkuivat ja Warwick ajoi maaliin vain kahdesti. Kauden aikana merkittävimmät saavutukset olivat kilpailun nopeimman kierroksen ajaminen Hollannin GP:ssä sekä palkintokorokesijasta taisteleminen Britannian GP:ssä, joka päättyi kuitenkin keskeytykseen.[7][2][3][4] Warwick ajoi Toleman-tallissa vielä kaudella 1983, jolloin hän keräsi loppukaudesta tallille säännöllisiä pistesijoja ajamalla neljässä kilpailussa peräkkäin pisteille.[2][3][4]
Siirtyminen Renault -talliin
Kaudella 1984 Warwick palkattiin Alain Prostin tilalle Renault’lle. Warwick taisteli avausvoitostaan kauden avauskisassa Brasiliassa, kunnes tekniset ongelmat pakottivat hänet keskeyttämään kilpailun. Kausi oli Warwickin paras ja hän oli lopulta MM-pisteissä seitsemäs. Satunnaisista palkintosijoista huolimatta menestyksekkään tallin kehityssuunta oli kääntynyt alaspäin ja kauden 1985 lopussa talli vetäytyi Formula 1 -sarjasta.[2][3][4][5]
Brabham
Warwick jäi kauden 1986 alussa ilman tallipaikkaa, koska vuoden 1985 aikana käydyt sopimusneuvottelut Lotuksen kariutuivat Ayrton Sennan ja tallin sponsorin päätökseen. Senna halusi vahvan ykköskuskin aseman itselleen, koska uskoi, ettei talli kyennyt tarjoamaan kahta mastaruudesta taistelevaa autoa. Jäädessään ilman tallipaikkaa Warwick ajoi urheiluautosarjoja, kunnes Brabhamin omistanut Bernie Ecclestone ilmoitti puhelimitse tarvitsevansa Paul Ricardin testeissä menehtyneen Elio de Angeliksen tilalle. BMW:n moottorista huolimatta auto osoittautui vaikeasti ajettavaksi eikä Warwick saanut kauden aikana yhtään pistettä.[2][3][4][5]Tämä oli Warwickin ensimmäinen pisteetön kausi sitten vuoden 1982.
Arrows ja Lotus
Pettymyksellisen Brabham -kauden jälkeen Warwick ajoi Arrows -tallissa kolme kautta heikoin tuloksin, koska tallilla oli rahahuolia ja auto kärsi ajoittain luotettavuusongelmista. Vuonna 1990 Warwick siirtyi Lotus-talliin, mutta talli oli kuin varjo parhaista ajoistaan, koska auto ja Lamborghinin moottori kärsivät suunnittelu- ja teho-ongelmista. Myös talli itse kärsi rahan puutteesta.[2][3][4][5]
Viimeinen yritys Footworkilla
Warwick siirtyi kausien 1991–1992 ajaksi muihin autosarjoihin ja palasi Formula 1 -sarjaan kaudella 1993 Footworkiksi nimensä vaihtaneeseen Arrows-talliin. Auto oli Warwickin mielestä hänen ajotyylilleen sopiva, mutta suurin ongelma autossa olivat hänen mielestään pienet tekniset suunnitteluvirheet. Kauden 1993 jälkeen Warwick lopetti Formula 1 -uransa.[2][3][4][5]
F1-tulokset kausittain
Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta. Muut selitteet löytyvät täältä.
Remove ads
Porsche Supercup -tulokset
Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta. Muut selitteet löytyvät täältä.
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads