Falunin kunta

kunta Taalainmaan läänissä, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia

Falunin kunta
Remove ads

Falunin kunta (ruots. Falu kommun) on Taalainmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Taalainmaahan. Kunnan keskustaajama on Falun.[3]

Pikafaktoja







Thumb
Vanha pitäjäjako nykyisten Borlängen ja Falunin kuntien alueella. Pitäjien nimet on kirjoitettu pienellä, vuoden 1952 kuntien nimet suuremmalla ja nykypäivän kuntien nimet kaikkein suurimmalla. Roosa viiva tarkoittaa kuntarajoja 1950–1970-luvuilla ja punainen nykyisiä kuntarajoja.

Kunnan maapinta-ala on 2 040,27 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 59 528 henkeä (31.12.2020).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 59,75 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Remove ads

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Aspeboda liitettiin Stora Kopparbergin maalaiskuntaan. Muut viisi maalaiskuntaa ja Falunin kaupunki jäivät uudistuksessa ennalleen. Vuonna 1967 Stora Kopparbergin ja Vikan maalaiskunnat liitettiin Falunin kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin Falunin kunta yhdistämällä kaupunki sekä Bjursåsin, Envikenin, Sundbornin ja Svärdsjön maalaiskunnat.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Falunin kaupungin vaakuna. Myös kuudella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys

Falunin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
 
41 926
1955
 
43 841
1960
 
45 004
1965
 
45 496
1970
 
46 572
1975
 
47 650
1980
 
50 597
1985
 
51 653
1990
 
53 748
1995
 
55 088
2000
 
54 426
2005
 
55 274
2010
 
56 044
2015
 
57 062
2020
 
59 528
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Lisätietoja Tausta, Tarkempi jaottelu ...

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 625 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 637 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 190 560 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 73 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,0 %
  • 18–64-vuotiaat: 60,3 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 19,6 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Lisätietoja Elinkeino, Työpaikat (%) ...
Remove ads

Taajamat

Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 645 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

Lisätietoja #, Taajama ...

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Bäckehagen
  • Korsgården
  • Korsnäs
  • Lumsheden
  • Vintjärn
  • Övertänger

Luettelossa mainituista taajamista Korsgården ja Korsnäs ovat sittemmin kasvaneet yhteen Falunin taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Andersbo + Sågsbo
  • Aspeboda
  • Bergsgården
  • Björsberg
  • Blixbo (södra delen)
  • Blixbo norra och Baggärdet
  • Boränget Sveden
  • Böle
  • Enviksbyn
  • Gopa
  • Hobborn + Boda
  • Hökviken
  • Järgarvet
  • Karlsbyheden + Finngärdet
  • Klockarnäs
  • Kniva
  • Kvarntäkt
  • Kårtäkt
  • Larsarvet
  • Lumsheden
  • Nygården
  • Näset
  • Olsbacka + Åkern + Karlsvik
  • Rexbo + Morsveden + Svedjelund
  • Skuggarvet
  • Slaggen
  • Smedsbo
  • Strand
  • Stråtenbo
  • Stråtjärn + Gunnarsbo
  • Sörbo västra
  • Vintjärn
  • Yttertänger
  • Östantjärna + Färnviken
  • Österbyn + Östansjö
  • Österå
  • Övertänger

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

  • Böle
  • Lustebo
  • Ramsnäs
  • Stensarvet
  • Svartnäs
  • Trumsveden
Remove ads

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Falunin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Falu Norra (31 valtuutettua)
  • Falu Södra (30 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Falunin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Lisätietoja Puolue ...
Remove ads

Piirit

Thumb
Kartta Falunin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Aspebodan piiri
  • Bjursåsin piiri
  • Envikenin piiri
  • Falunin Kristinen piiri (Falu Kristine distrikt)
  • Grycksbon piiri
  • Hosjön piiri
  • Stora Kopparbergin piiri
  • Sundbornin piiri
  • Svärdsjön piiri
  • Vikan piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Falu Kristine
  • Grycksbo
  • Stora Kopparberg
  • Aspeboda
  • Vika-Hosjö
  • Sundborn
  • Svärdsjö
  • Enviken
  • Bjursås

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Aspeboda
  • Bjursås
  • Enviken
  • Falu Kristine
  • Grycksbo kbfd
  • Hosjö
  • Stora Kopparberg (Kopparberg)
  • Stora Kopparbergs kbfd (Kopparbergs kbfd)
  • Sundborn
  • Svartnäs
  • Svärdsjö
  • Vika

Kirkot

Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads