Fedora Linux
Linux-jakelupaketti From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Fedora Linux[7] (aiemmin Fedora Core[8]) on yhdysvaltalaisen Red Hatin tukeman[1] Fedora-projektin (Fedora Project) kehittämä sekä ylläpitämä Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä eli jakelupaketti. Fedora-hattuun viittava nimi tulee Red Hatin ”Shadowman”-logossa käytetystä päähineestä.
.svg){kind=logo}
Remove ads
Fedoran uusia versioita pyritään julkaisemaan puolen vuoden välein. Jokaista julkaisuversiota tuetaan kahden seuraavan version verran kuukauden siirtymäajalla. Näin ollen jokaista julkaisua tuetaan vähintään 13 kuukautta.[9] Käyttäjät voivat päivittää Fedoran seuraavaan versioon asentamatta koko järjestelmää uudestaan.[10]
Vuonna 2020 Lenovo kertoi Fedoran olevan saatavilla esiasennettuna yhtiön kannettavissa tietokoneissa.[11] Fedora on myös yksi aihekategoria Lenovo-yhtiön aktiivisella Linux-aiheisella keskustelupalstalla[12][13].
Remove ads
Historia
Projekti aloitettiin seuraajana Red Hat Linux -jakelulle: Red Hat avasi kehitysprosessiaan ja yhdisti kehityksen Fedora Linux -projektin kanssa Fedora Project -nimelle.[14][15]
Fedora Core 1:n julkaisusta ilmoitettiin 6. marraskuuta 2003.[1] Red Hat Enterprise Linux (RHEL) siirtyi käyttämään Fedoraa pohjana: Red Hat Enterprise Linux 4 perustui Fedora Core 3 -julkaisuun.[16]
Fedora on ylävirrassa Red Hat Enterprise Linux -jakelulle, jolloin Fedora voi innovoida nopeampaan tahtiin ja osa Fedoran paketeista valitaan kaupalliseen RHEL-jakeluun.[16] Fedora korvasi aiemman Red Hat Linuxin perustana RHEL-jakelulle.[16] Red Hat on järjestellyt uudestaan CentOS-jakelua, jolloin se on vastaavalla tavalla ylävirrassa RHEL-jakelulle.[17] Fedora Linux on ylävirrasta CentOS Streamiin nähden, joka on ylävirrassa Red Hat Enterprise Linuxiin nähden. Ylävirran muutokset päätyvät alavirrassa olevaan jakeluun viiveellä.[18]
Remove ads
Yleiskatsaus
Fedora-julkaisut jaetaan eri käyttötarkoituksien mukaan räätälöityihin ratkaisuihin, joiden tarkoituksena on tarjota integroidut ratkaisut eri käyttöalueille. Fedoran julkaisuversiosta 21 lähtien jakelu julkaistiin kolmena räätälöitynä ratkaisuna (Workstation, Server, Cloud) sen sijaan että olisi Lego-palikoiden tapaan vain joukko paketteja, joista asennuksessa valitaan halutut.[19] Workstation on suunnattu perinteiseen työpöytäkäyttöön ja sen erityiskohderyhmä on ohjelmistokehittäjät.[19][20] Server on perinteiseen suoraan laitteistolla ajettavaan palvelinkäyttöön tarkoitettu ratkaisu.[19][21] Cloud on yleiskäyttöisien virtuaalikoneiden luomiseen ja on tarjolla valmiina levykuvina muun muassa Vagrant- ja OpenStack-ympäristöihin.[22] Fedora Atomic-versio toi Project Atomicin muutoksia, kunnes sen korvasi Fedora CoreOS.[23][24] Fedora CoreOS on minimaalinen ympäristö säiliöintiympäristössä suoritettavien kuormien käyttöön.[25] Fedora 33:n myötä esineiden internetille suunnattu Fedora IoT on nostettu virallisten ratkaisujen joukkoon.[4] Silverblue on muunnos Workstation-versiosta, joka on tarkoitettu muuttumattomaksi (engl. immutable): jokainen asennus on samanlainen eri koneilla ja se ei muutu käytön aikana.[26] Silverblue keskittyy säiliöityihin sovelluksiin ja sovelluskehitykseen.[26]
Fedora Workstation -versiossa oletuksena työpöytäympäristönä on GNOME.[27] Vaihtoehtona GNOMElle Fedora tarjoaa muitakin työpöytäympäristöjä valmiina Spins-projektin alla.[27] Spins-projektin versiot tarjoavat KDE, Xfce, LXDE, MATE ja SoaS-työpöydät.[27] Labs-projektin alla on tarjolla kokoelmia tiettyyn tarkoitukseen suunnattuja ohjelmistoja, jotka voidaan asentaa itsenäisinä Fedora-asennuksina tai lisäyksinä tavallisiin Fedoran asennuksiin.[28]
Fedora asennetaan Live-CD-levykuvalta, joka voidaan ajaa DVD:ltä tai USB-muistilta. Myös verkkoasennus on mahdollinen HTTP:n, FTP:n tai NFS:n kautta. Fedora käyttää RPM-paketointia ja käynnistyslataajana toimii GNU GRUB. Fedora siirtyi käyttämään systemd:tä alkaen Fedora 15:stä.[29] Fedorassa on ollut Wayland käytössä alkaen Fedora 25:stä.[30]
Fedora-asennuslevyt sisältävät ainoastaan pienen määrän paketteja. Lisää ohjelmistoja on saatavilla eri pakettivarastoista. Viralliset ovat Fedora, joka sisältää koko järjestelmän ja Fedora Updates, jossa on uusimmat versiot. Lisäksi on tarjolla epävirallisia pakettivarastoja; ne tarjoavat ohjelmistoja, joita Fedora ei pysty tarjoamaan epäyhteensopivan lisenssin tai muista syistä erillään pidetyistä kuten mahdollisten patenttien vuoksi.[31] RPMFusion on yksi kolmannen osapuolen pakettivarastoista.[31] Vaihtoehtona käyttöjärjestelmäkohtaisille paketeille Fedorassa on mukana Flatpak-paketoinnin tarvitsema ohjelmisto.[32]
Toolbox on Fedora Silverbluessa oleva säiliöinnin hallintaohjelmisto, joka on vaihtoehto muille hallintaohjelmistoille kuten Podman, Docker ja Vagrant.[33][34] Toolbox tarjoaa joukon yksinkertaisia komentoja säiliöiden luomiseen, käyttämiseen luettelomiseen ja poistamiseen.[34]
Remove ads
Arkkitehtuurit
Tuettuihin arkkitehtuureihin kuuluvat ARM64, MIPS, Power, RISC-V, S/390x ja x86-64.[3][4][35] Aiemmin tuettuja ovat olleet IA-64, PA-RISC, SPARC ja 32-bittinen x86 (Fedora 25 saakka).[35]
Versiohistoria
- Pääartikkeli: Fedora Linuxin julkaisuhistoria
Fedora Project antoi aiemmin koodinimet eri versioille. Käytännöstä luovuttiin version 20 jälkeen.[36] Fedora Project julkaisee uuden version suunnilleen kuuden kuukauden välein ja tukee julkaisuversioita pakettien päivityksillä noin 13 kuukautta. Käyttäjät voivat ohittaa version ja silti saavat päivityksiä.[37]
"Rawhide" on kehityspuun nimi. Se sisältää päivittäiset uudet versiot paketeista ja se on suunnattu edistyneille käyttäjille, testaajille ja pakettien ylläpitäjille.[50]
Remove ads
Suosio ja merkitys
Linux-ytimen pääkehittäjä Linus Torvalds käyttää Fedoraa kaikissa tietokoneissaan.[51][52]
DistroWatch-sivuston mukaan Fedora on marraskuussa 2015 viidenneksi katsotuin Linux-käyttöjärjestelmä sivustolla.[53] DistroWatchin tietojen perusteella Fedora on ollut yhdeksänneksi suosituin vuosina 2020 ja 2021.[54] Vuonna 2016 kerrottiin, että Fedoran kolmea peräkkäistä julkaisuversiota on ladattu 1,2 miljoonaa kertaa sen verkkosivujen kautta.[20]
Versio 34 on jakelun suosituin versio vuosikausiin projektin johtajan Matthew Millerin mukaan.[55]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads