Ferdinand II (keisari)

Ferdinand II (9. heinäkuuta 1578 Graz – 15. helmikuuta 1637 Wien)^[1] oli vuodesta 1590 lähtien Sisä-Itävallan arkkiherttua, Böömin ja Unkarin kuningas vuodesta 1617 ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuosina 1619–1637.^[2][3]

Arkkiherttua Ferdinand II, yllään Ferdinand I:n haarniska, tuntematon taiteilija n. 1614

Arkkiherttua Ferdinand II hovikääpiön kanssa, Joseph Heintz vanhempi 1604

Hän seurasi lapsettomana kuollutta serkkuaan Matiasta keisarina vuonna 1619. Hän oli kiihkokatolinen, ja hänen pyrkimyksensä edistää vastauskonpuhdistusta ja karkottaa protestantismia keisarikunnasta johti kolmikymmenvuotisen sodan syttymiseen vuonna 1618.^[3]

Suku

Ferdinandin isä oli Kaarle II, Sisä-Itävallan arkkiherttua (1540–1590),^[3] joka oli keisari Ferdinand I:n ja Böömin ja Unkarin prinsessan Anna Jagellonican (1503–1547) nuorin poika, keisari Maksimilian II:n veli. Anna Jagellonican vanhemmat olivat Böömin ja Unkarin Jagello-sukuinen kuningas Vladislaus II ja Anne de Foix-Candale (1484–1506), joka oli Gaston de Foix’n, Candalen kreivin (1448–1500) ja Navarran infanta Catarinan (n. 1455– ennen 1494) tytär. Catarina oli Navarran kuningatar Eleonor de Navarren (1426–1479) ja Foix'n kreivin Gaston IV:n (1422–1472) nuorin tytär.^[2]

Ferdinandin äiti, Baijerin prinsessa Maria Anna (1551–1608)^[3] oli Itävallan arkkiherttuatar Annan (1528 –1590) ja Baijerin Wittelsbach-sukuisen herttua Albrekt V:n (1528–1579) tytär.^[2] Arkkiherttuatar Anna puolestaan oli ollut Ferdinand I:n ja Anna Jagellonican tytär, siis Kaarle II:n sisar.

Ferdinandilla oli 14 sisarusta, joista vain kolme kuoli jo pieninä lapsina. Kolme sisarta kuoli naimattomina. Kaksi sisarista oli vuorollaan naimisissa Puola-Liettuan kuninkaan Sigismund III Vaasan kanssa: arkkiherttuatar Anna Itävaltalainen (1573–1598) avioitui Sigismundin kanssa 31. toukokuuta 1592, Annan kuoltua Sigismund solmi uuden avioliiton vaimovainajansa sisaren Konstantia Itävaltalaisen (1588–1631) kanssa 11. joulukuuta 1605. Arkkiherttuatar Margareeta Itävaltalainen (1584–1611) avioitui Espanjan kuningas Filip III:n kanssa 18. huhtikuuta 1599. Arkkiherttuatar Maria Christina (1574–1621) solmi vuonna 1595 avioliiton Zsigmond Báthoryn, Transilvanian ruhtinaan kanssa ja hallitsi myöhemmin itse Transilvaniaa vuosina 1597–1598, he erosivat vuonna 1599. Arkkiherttuatar Maria Magdalena (1589–1631) avioitui vuonna 1608 Cosimo II de' Medicin, Toscanan suurherttuan kanssa.^[2]

Kaksi Ferdinandin veljistä ryhtyi kirkon palvelukseen: Leopold V (1586–1632) oli Passaun ruhtinaspiispa ja Kaarle (1590–1624) Breslaun (Wrocławin) ruhtinaspiispa. ^[2]

Pyhän saksalais-roomalainen keisarikunnan uskonnollinen jako vuonna 1618 ennen kolmikymmenvuotista sotaa

Keisari Ferdinand II ikääntyneenä, Georg Pachmann 1635

Arkkiherttua, kuningas ja keisari

Vuosina 1590–1595 arkkiherttua Ferdinand opiskeli Ingolstadtin yliopistossa jesuiittojen johdolla, joilta hän sai ankaran katolisen vakaumuksen. Vuonna 1596 hän otti haltuunsa perintömaansa, ja 20-vuotiaana, vuonna 1598, hän teki pyhiinvaelluksen Loretoon ja Roomaan. Tällä matkalla hänelle järjestyi Ferrarassa henkilökohtainen tapaaminen paavi Klemens VIII:n kanssa.^[4][3]

Palattuaan hän ryhtyi toteuttamaan vastauskonpuhdistusta Sisä-Itävallan alueella. Toiminnan keskukseksi nousi jesuiittojen hallitsema Grazin yliopisto. Alueen protestantit pakotettiin palaamaan katoliseen uskoon, mutta monet protestanttiset porvarit ja talonpojat lähtivät maanpakoon, mikä heikensi Sisä-Itävallan taloutta. Samoin ongelmia tuottivat Venetsian kaupan taantuminen ja turkkilaisten hyökkäykset, mutta kolmikymmenvuotinen sota ei Sisä-Itävaltaa suoranaisesti tavoittanut.^[4]

Keisari Rudolf II, Ferdinandin serkku, kärsi 1600-luvun taitteessa jo pahoista mielenterveysongelmista, eikä hänellä ollut puolisoa eikä laillista perillistä. Tästä syntyi valtataistelu Rudolfin ja tämän veljen Matiaksen välillä, joka lopulta seurasi Rudolfia keisarina vuonna 1612. Ferdinand yritti pitkään pysytellä syrjässä serkkujensa kiistasta, mutta asettui vuonna 1606 tukemaan Matiaksen neuvottelemaa Wienin rauhansopimusta kapinallisten unkarilaisten kanssa. Vanhenevalle, sairaalle ja lapsettomalle Matiakselle ryhdyttiin pian etsimään seuraajaa, ja Ferdinandin hyväksyivät keisariksi myös Espanjan Habsburg-hallitsijat. Vastineeksi Ferdinand lupasi salaisessa sopimuksessa vuonna 1617 luovuttaa heille Elsassin ja Italian keisarilliset läänit.^[3][4]

Vuonna 1617 Böömin valtiopäivät tunnusti Ferdinandin Böömin kuninkaaksi, ja vuonna 1618 hänet valittiin Unkarin kuninkaaksi. Molemmissa valtakunnissa hän käynnisti välittömästi vastauskonpuhdistuksen, mikä synnytti paljolti protestanttisessa Böömissä kapinan. Vuonna 1619 Böömin säädyt valitsivat uudeksi kuninkaakseen vaaliruhtinas, Pfalzin kreivi Fredrik V:n (1596–1632). Tämä oli itse asiassa kolmikymmenvuotisen sodan alkua. Vaikka Ferdinand valittiin Pyhän Rooman keisariksi 28. elokuuta 1619, hän pystyi selviytymään vain Espanjan, Puolan ja useiden saksalaisten ruhtinaiden tuella. Baijerin herttuan Maksimilian I:n (1573–1651) avustuksella hänen joukkonsa tuhosivat kapinallisarmeijan Valkeavuoren taistelussa lähellä Prahaa 8. marraskuuta 1620. Ferdinand takavarikoi merkittävien kapinallisten omaisuuden, teki valtiopäivät toimintakyvyttömiksi uudella asetuksella vuonna 1627 ja katolisoi väkisin Böömin. Ylä- ja Ala-Itävallan protestantit alistettiin käännytettäviksi pakolla katolilaisiksi.^[3]

Ensimmäinen puoliso, Itävallan arkkiherttuatar Maria Anna, Baijerin prinsessa, Joseph Heintz vanhempi, 1604

Avioliitot ja lapset

Toinen puoliso Mantovan prinsessa Eleonora Gonzaga hääpuvussaan, Justus Sustermans 1621-1622

Vuonna 1600 Ferdinand II avioitui Baijerin prinsessa Maria Annan (1574–1616) kanssa,^[3] Wittelsbachin sukua, joka oli Baijerin herttua Vilhelm V:n (1548–1626) ja ranskalaisen Renée de Lorrainen (Renata von Lothringen) (1544–1602) toiseksi vanhin tytär. Maria Annan äidinpuoleiset isovanhemmat olivat Lothringenin herttua Frans I (François Ier de Lorraine) (1517–1545) ja Tanskan prinsessa Kristiina (1521–1590), kuningas Kristian II:n tytär. Maria Anna oli isänsä puolelta sukua, hänen isoisänsä Baijerin herttua Albrekt V:n (1528–1579) oli naimisissa arkkiherttuatar Anna Itävaltaisen (1528–1590) kanssa, joka oli Ferdinand I:n tytär. Aviopuolisoilla oli sama isänpuoleinen isoisä ja isoäiti.^[2]

Heille syntyi seitsemän lasta, joista neljä eli aikuisiksi asti:^[3]

• Kristina (25. toukokuuta 1601 – 12.-21. kesäkuuta 1601), kuoli alle kuukauden ikäisenä
• Karl (25. toukokuuta 1603), syntyi kuolleena
• Johann-Karl (1. marraskuuta 1605 – 26. joulukuuta 1619), kuoli 14-vuotiaana
• Ferdinand III (13. heinäkuuta 1608 – 2. huhtikuuta 1657), avioitui vuonna 1631 infanta Maria Anna Espanjanjalaisen kanssa, vuonna 1648 Itävallan arkkiherttuatar Maria Leopoldinen kanssa ja vuonna 1651 Mantovan, Neversin ja Rethelin prinsessan Eleonoora Gonzagan (1630–1686) kanssa.
• Maria Anna (13. tammikuuta 1610 – 25. syyskuuta 1665), avioitui 1635 enonsa Baijerin vaaliruhtinas Maksimilian I:n (1573–1651) kanssa, heillä oli kaksi poikaa
• Cecilia Renata, saks. Cäcilie Renate (16. heinäkuuta 1611 – 24. maaliskuuta 1644), avioitui 1636 serkkunsa Vladislav IV Vaasan, Puola-Liettuan kuninkaan (1595–1648) kanssa, heillä oli kolme lasta
• arkkiherttua Leopold Vilhelm (1614–1662), ryhtyi sotilasuralle, Espanjan Alankomaitten käskynhaltija vuosina 1647-1656, luopui keisariudesta veljenpoikansa Leopold I:n hyväksi. Hän keräsi 1600-luvun venetsialaisen ja flaamilaisen taiteen kokoelman, joka on nykyisin Wienin Kunshistorisches Museumissa, jossa on maalauksia David Teniers nuoremmalta, Frans Snydersilta, Peter Snayersilta, Daniel Seghersiltä, Peter Franchoysiltä, Frans Woutersilta, Jan van den Hoeckelta ja Pieter Thijsiltä. Hän oli ruhtinaspiispa Halberstadtissa (1628–1648), Passaussa (1625–1662), Breslaussa (1656–1662), Olmützissa (1637–1662) ja Strasbourgissa (1626–1662).

Toisen kerran Ferdinand II avioitui vuonna 1622 Innsbruckissa Mantovan prinsessa Eleonora Gonzagan (1598–1655) kanssa, joka oli Mantovan herttua Vincenzo I:n ja Eleonora de' Medicin tytär. Liitto oli lapseton.^[2]

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.