Formiae

From Wikipedia, the free encyclopedia

Formiae
Remove ads

Formiae (lat.; m.kreik. Φορμίαι, Formiai) oli antiikin aikainen kaupunki Latiumissa Italiassa.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Formian kaupungin paikalla.[3][4][5]

Pikafaktoja Colonia Aelia Hadriana Augusta Formiae, Sijainti ...

Formiae oli Via Appian varrella. Kaupungin ilmastoa pidettiin hyvänä ja sen takia monet varakkaat roomalaiset rakennuttivat sinne huviloita. Muun muassa Cicerolla oli Formiaessa huvila, jossa hän myös kuoli proskriptioiden uhrina vuonna 43 eaa.[6]

Remove ads

Maantiede

Formiae sijaitsi Latiumissa Caietanlahden eli Formiaenlahden (Sinus Caiëtanus/Formianus, nyk. Gaetanlahti) rannalla noin neljä kilometriä pohjoiseen Caietan kaupungista. Formiae oli Via Appian varrella Fundin ja Minturnaen välillä, 13 roomalaista mailia eli noin 19 kilometriä edellisestä ja yhdeksän mailia eli noin 13 kilometriä jälkimmäisestä kaupungista.[2][7] Kaupunki avautui etelään lahden suuntaan. Sen kuvattiin olleen poikkeuksellisen kauniilla paikalla ja suotuisassa ilmastossa. Seutu sopi erinomaisesti hedelmien viljelyyn.[1]

Remove ads

Historia

Varhaishistoria

Formiaen alkuperä on epävarma. Vaikka se luettiin Latiumiin termin myöhäisemmässä ja laajemmassa merkityksessä, se ei varmasti ollut alun perin latinalainen kaupunki.[2] Ei tiedetä, oliko Formiae, samoin kuin naapurikaupunki Fundi, alun perin volskilainen vai, mikä ehkä on todennäköisempää, ausonilainen asutus: itse asiassa kumpaakaan kaupunkia ei mainita historiassa ennen kuin ne tulivat Rooman vallan alle.[1][2]

Thumb
Formiaen jäänteitä meren pohjassa.

Myöhempien aikojen kirjailijat omaksuivat tarun, jonka mukaan Formiae olisi perustettu kreikkalaisena siirtokuntana, joka oli peräisin Spartasta ja joka yhdistettiin Spartan lähellä sijainneen Amyklain alkuperään. Tämän perinteen mukaan sen nimi oli alun perin ollut Hormiai (lat. Hormiae), mikä johdettiin sen erinomaisesta ankkuripaikasta eli luonnonsatamalahdesta (ὅρμος, hormos), jonka sen poukama tarjosi laivoille.[2][8] Toinen taru, jonka sekä kreikkalaiset että roomalaiset kirjailijat vielä yleisemmin hyväksyivät, yhdisti Formiaen Homeroksen Odysseiassa esiintyvään taruun laistrygoneista. Augustuksen aikana roomalainen Lamiae-suku väitti jopa polveutuvansa suoraan laistrygonien kuninkaasta Lamoksesta.[2][9]

Thumb
Roomalaisaikainen lähdekaivo Via Appian varrella.

Ensimmäinen historiallinen maininta Formiaesta sijoittuu välittömästi suuren latinalaissodan jälkeen, vuoteen 338 eaa. Näyttää siltä, että tuolloin Formiae ja Fundi eivät olleet ottaneet osaa sotaan ja olivat pitäneet alueensa läpi kulkeneet, sotilaallisesti erittäin tärkeät reitit jatkuvasti avoimina Rooman armeijoille. Tästä palveluksesta näiden kaupunkien asukkaat palkittiin Rooman kansalaisuudella, mutta aluksi ilman äänioikeutta. Äänioikeuden formiaelaiset saivat vasta vuonna 188 eaa.; tuolloin heidät liitettiin Aemilian tribukseen.[1][2][10] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Formianus.[2]

Myöhempi tasavallan aika ja keisariaika

Tämän jälkeen Formiae näyttää olleen kukoistava roomalainen municipium, mihin sen sijainti Via Appian varrella epäilemättä vaikutti. Silti kaupungin menestykseen vaikutti luultavasti vielä enemmän sen sijainnnin kauneus, joka teki siitä Rooman varakkaan yläluokan suosikkikohteen sekä tasavallan loppuaikoina että keisarikaudella. Martialis ylistää yhdessä eleganteimmista epigrammeistaan Formiaen kauniin ilmaston ja rauhallisen lahden viehätystä, ”Temperatae dulce Formiae litus”.[2] Muun muassa Pompeiuksella oli huvila Formiaessa.[1]

Kuuluisin kaupungin huviloista on Ciceron huvila, josta näyttäisi tulleen suuren puhujan suosikkiasuinpaikka, johon hän päiväsi monet Atticukselle osoitetuista kirjeistään ja joka tarjosi hänelle tervetulleen vetäytymispaikan sisällissotien levottomimpina aikoina. Täällä hän myös, paetessaan Roomasta, nousi maihin viimeisen kerran ja vietti yön Formiaen huvilassaan, josta hän yritti paeta, kun murhaajat saivat hänet kiinni ja surmasivat hänet vuonna 43 eaa.[1][2][11] Useat antiikin aikaiset lähteet, mukaan lukien Plutarkhos, esittävät tämän murhenäytelmän tapahtumapaikaksi Caietan. Tämä johtuu kuitenkin selvästi vain näiden kahden paikan sekoittumisesta – Caieta oli tuohon aikaan Formiaen alaisuudessa ja toimi sen satamana; eikä ole tarpeen olettaa, että Cicerolla olisi ollut huvila sekä Caietassa että Formiaessa.[2]

Myös useilla muilla roomalaisilla oli huviloita Formiaessa sekä Ciceron että Horatiuksen aikana; mutta Mamurran varakas suku, joka oli itse kotoisin Formiaesta, oli jälkimmäisen aikana saanut haltuunsa niin suuren osan paikkakunnasta, että Horatius kutsuu paikkaa ”Mamurrojen kaupungiksi”.[2][12] Martialis todistaa, ettei Baiaen ja muiden Cumaenlahden eli nykyisen Napolinlahden alueen viehätys ollut myöhempinäkään aikoina vienyt Formiaelta sen asemaa.[2][13] Sen takana kohoavat kukkulat, jotka rajoittivat Caietanlahtea, ovat myös Horatiuksen ylistämiä niiden erinomaisen viinin vuoksi.[2][14] Formiae saattoi olla arkkitehti Vitruviuksen kotipaikka.[1]

Keisari Hadrianuksen aikana Formiaesta tehtiin roomalainen colonia eli sotilassiirtokunta nimellä Colonia Aelia Hadriana Augusta Formiae.[1][15] Joskus katsotaan, että sinne olisi perustettu colonia jo toisen triumviraatin aikana. Kaupunki esiintyy coloniana useissa keisariaikaisissa piirtokirjoituksissa.[2][16]

Myöhempi historia

Formiae vaikuttaa säilyneen melko kukoistavana paikkana Rooman valtakunnan loppuun saakka ja säilytti piispanistuimensa 800-luvulle asti.[2] Saraseenit valtasivat ja tuhosivat kaupungin vuonna 859.[1] Jäljelle jääneet asukkaat pakenivat Caietaan eli nykyiseen Gaetaan, josta tuli uuden piispanistuimen keskus. Nykyisin antiikin Formiaen paikalla sijaitsee Formian kaupunki eli aiempi Mola di Gaeta, mikä nimi kertoo sen olleen aiemmin Gaetan alaisuudessa.[2]

Remove ads

Rakennukset ja löydökset

Thumb
Niin kutsuttu Ciceron hauta.

Kaupungin paikalta on löydetty massiivisista kivistä ja opus caementiciumista tehtyjen muurien jäänteitä useista paikoista. Osan niistä arvellaan olevan linnoitteista ja osan huviloiden pengerrysten tukimuureja. Yksi muuri näyttää ympäröineen kaupungin linnoituskukkulan. Kaupungista on löydetty myös amfiteatterin ja teatterin jäänteet.[1]

Kaupungin merkittävin jäänne ovat sen lukuisat huviloiden rauniot, jotka levittäytyvät laajalle alueelle Formiaeta ympäröineelle rannikolle. Nykyisestä Formiasta Gaietaan huviloiden rivi on käytännössä katkeamaton.[1] Huviloista on jäljellä laajoja perustuksia sekä erilaisten pengerrysten, holvikäytävien, kylpylöiden yms. raunioita.[2] Näkyvimmät jäljellä olevat rakennelmat ovat Villa Rubinossa, josta on jäljellä muun muassa stukkotöin ja maalauksin koristeltuja pohjarakenteita sekä nymfaion. Sen on väitetty olleen Ciceron huvila, mutta tälle ei ole perusteita. Muita ovat muun muassa Villa Irlanda, jossa on jäljellä stukolla koristeltu cryptoporticus, sekä Villa Caracciolo.[1]

Formiaen läheisyydessä Via Appian varrella on useiden monumentaalisten hautojen raunioita. Näistä vaikuttavin, 24 metriä korkea, tunnetaan ”Ciceron hautana” (Tomba di Cicerone).[1] Sen läheltä löydetyn Tullius-suvun vapautettujen (libertus) nimiä sisältävän piirtokirjoituksen on joskus nähty tukevan oletusta siitä, että hauta voisi todella olla Ciceron.[2]

Formiaesta löydettyä esineistöä on esillä muun muassa Napolin arkeologisessa kansallismuseossa ja Villa Rubinossa.[1]

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads