Gagauzia

Gagauzia^[2] (gagauziksi Gagauz-Yeri tai Gagauziya, rom. Găgăuzia ja ven. Гагаузия, Gagauzija) on autonominen alue eteläisessä Moldovassa, lähellä Ukrainan Odessan alueen länsirajaa.^[3] Alueen virallinen nimi on Gagauzian autonominen alue (gagauziksi Avtonom Territorial Bölümlüü Gagauz Yeri, rom. Unitate teritorială autonomă Găgăuzia).

Gagauzian autonominen alue Gagauz-Yeri
Lippu	Vaakuna
Gagausian sijainti Moldovan kartalla
Koordinaatit: 46.3012°N, 28.6534°E
Valtio	Moldova
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Comrat
– suurin kaupunki	Comrat (26 000 as.)
– Kuvernööri	Evghenia Guțul
Pinta-ala	1 832 km²
Väkiluku (2014)  ([1])	161 900
Kielet	gagauzi, romania ja venäjä
Symbolit
– Lippu	Gagauzian lippu
– Vaakuna	Gagauzian vaakuna
– Kansallislaulu	Gagauziya Milli Marşı
Lyhenteet
– ISO 3166	MD-GA
gagauzia.md
Infobox OK

Alueen väkiluku oli vuoden 2014 alussa 161 900 asukasta. Pääosa (noin 96 100 henkeä) väestöstä asuu maaseudulla. Gagauzian pääkaupunki on Comrat (26 000 as.). Muita kaupunkeja ovat Ciadîr-Lunga (22 800 as.) ja Vulcăneşti (16 700 as.).^[1] Alueen pinta-ala on 1 832 km².

Historia

Vuonna 1990 Gagauzia julistautui itsenäiseksi Gagauzian tasavallaksi, mutta vuonna 1994 se liitettiin autonomisena alueena Moldovaan. Sillä on omat poliisivoimansa. Venäjä on antanut Gagauzialle erityisaseman muuhun Moldovaan nähden eikä se rajoita viinin tai maataloustuotteiden tuontia Gagauziasta.^[4] Parlamenttivaaleissa alue on suuntautunut vahvasti venäjämyönteisesti. Esimerkiksi vuoden 2010 parlamenttivaaleissa Moldovan kommunistipuolue ja vuoden 2014 vaaleissa Moldovan tasavallan sosialistipuolue saivat yksin yli 50 prosenttia Gagauziassa annetuista äänistä.^[5] Șor-puoluetta edustava Evghenia Guțul valittiin Gagauzian johtoon toukokuussa 2023.^[6][7]

Alueen viralliset kielet ovat gagauzi, romania ja venäjä. Toisin kuin Moldovasta irtautunut Transnistria, Gagauzia ei ole tehnyt itsenäistymisjulistusta.

Etniset ryhmät

Gagausian väestö koostuu etnisistä ryhmistä seuraavasti:

• gagauzit: 82,5 %
• bulgaarit: 5,2 %
• venäläiset: 4,6 %
• moldovalaiset: 4,4 %
• ukrainalaiset: 3,3 %.

Väestö kuuluu enimmäkseen ortodoksiseen uskontoon.

Kulttuuri ja koulutus

Comratissa on 55 koulua ja yksi yliopisto. Ne saavat taloudellista tukea Turkin hallitukselta. Lisäksi Turkin rahoituksella on perustettu Turkin kulttuurikeskus (Türk İşbirliği Ve Kalkınma İdaresi Başkanlığı) ja turkkilainen kirjasto (Atatürk Kütüphanesi). Turkin tuki gagauzeille selittyy sillä, että nämä ovat turkinsukuinen kansa. Beşelman kylässä toimii Gagauzian historiallinen ja etnomaantieteellinen museo, jonka on perustanut Dimitri Kara Çöban. ^[8]