Gagauzin kieli
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Gagauzin kieli[1] (myös gagauuzin kieli,[2] gagauziksi gagauz dili) on etupäässä Moldovassa asuvien gagauzien puhuma turkkilainen kieli. Sillä on virallisen kielen asema Moldovaan kuuluvalla Gagauzian itsehallintoalueella. Lisäksi sillä on tunnustettu vähemmistökielen asema Ukrainassa.[3]
Remove ads
Levinneisyys ja puhujamäärä
Gagauzit asuvat etelä-Moldovassa, siihen rajoittuvissa Ukrainan Odessan alueen piireissä sekä Bulgarian koillisosassa Deliormanissa ja Dobrudžassa. Vuonna 1989 Neuvostoliitossa laskettiin olevan 197 800 gagauzia, joista 153 000 asui Moldovassa. Äidinkielenään gagauzia puhui 87,5 % Neuvostoliiton gagauzeista. Kaikkiaan kielen puhujia arvioidaan olevan 173 920 henkeä, joista 138 000 Moldovassa.[4] Valtaosa gagauzeista puhuu myös venäjää sekä osa bulgariaa, ukrainaa tai romaniaa.[5]
Remove ads
Historia ja murteet
Gagauzi kuuluu turkkilaisten kielten lounaisen eli oguusilaisen ryhmän oguusilais-bolgaarilaiseen alaryhmään. Sen läheinen sukulaiskieli on turkki.[6] Gagauzien esi-isiä ovat muinaiset oguusiheimot, joihin on sekoittunut bolgaareja ja kiptšakkeja. Myöhemmin heidän kieleensä on vaikuttanut osmaniturkki sekä slaavilaiset ja romaaniset kielet.[7] 1700-luvun lopulle saakka gagauzit asuivat koillis-Bulgariassa. Turkin ja Venäjän välisten sotien aikana suurin osa heistä muutti eteläiseen Bessarabiaan, joka vuonna 1812 liitettiin Venäjään.[5]
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Moldovan ja Ukrainan alueella puhuttu gagauzi jakautuu Comratin ja Ceadîr-Lungan sekä Vulcăneștin murteisiin, joiden välillä on sekamurteita. Slaavilainen vaikutus on voimakkainta Comratin ja Ceadîr-Lungan murteessa.[8] Bulgariassa Varnan ympäristössä puhutut gagauzimurteet ovat turkkilaistuneet voimakkaasti.[9]
Remove ads
Nykytilanne
Gagauziassa vuonna 1998 suoritetun kyselytutkimuksen mukaan 93,5 % gagauzeista osaa sujuvasti gagauzia ja 92,5 % venäjää. Keski-ikäisten ja nuorison käyttökielenä toimii kuitenkin yhä useammin venäjä. Bulgarian alueella gagauzi on väistymässä bulgarian kielen tieltä.[10]
Fonologia
Konsonantit
Lähde:[11]
Vokaalit
Lähde:[11]
Remove ads
Kirjakieli
1800-luvulla gagauzin kirjoittamiseen käytettiin kyrillistä ja 1900-luvun alussa latinalaista kirjaimistoa. Varsinainen kirjakieli syntyi Moldovassa 1950-luvun lopulla. Huhtikuussa 1957 alettiin julkaista gagauzinkielistä sanomalehteä, syksyllä 1958 ilmestyi aapinen ja seuraavana vuonna ensimmäinen kaunokirjallinen teos.[12] Vuosina 1958–1962 gagauzia käytettiin Moldovassa alaluokkien opetuskielenä ja ylemmillä luokilla sitä opetettiin aineena. Chișinăussa julkaistiin gagauzinkielistä kaunokirjallisuutta ja kansanperinnekokoelmia. Kouluissa kielen opetus aloitettiin uudelleen vuonna 1988.[5]
Neuvostoliiton aikana gagauzin kielessä käytettiin kyrillistä kirjaimistoa, jota oli täydennetty etuvokaaleja ilmaisevilla lisämerkeillä ӓ, ӧ ja ӱ sekä soinnillista affrikaattaa osoittavalla kirjaimella ӂ.[5] Vuonna 1996 siirryttiin virallisesti latinalaiseen kirjaimistoon.[12] Kirjakielen normit perustuvat etupäässä Comratin ja Ceadîr-Lungan murteeseen.[5]
Gagauzin kirjaimisto
| A a | Ä ä | B b | C c | Ç ç | D d | E e | Ê ê |
| F f | G g | Ğ ğ | H h | I ı | İ i | J j | K k |
| L l | M m | N n | O o | Ö ö | P p | R r | S s |
| Ş ş | T t | Ţ ţ | U u | Ü ü | V v | Y y | Z z |
| А а | Ä ä | Б б | В в | Г г | Д д | Е е | Ё ё |
| Ж ж | Ӂ ӂ | З з | И и | Й й | К к | Л л | М м |
| Н н | О о | Ö ö | П п | Р р | С с | Т т | У у |
| Ӱ ӱ | Ф ф | Х х | Ц ц | Ч ч | Ш ш | Щ щ | Ъ ъ |
| Ы ы | Ь ь | Э э | Ю ю | Я я |
Gagauzia on aikoinaan kirjoitettu myös kreikkalaisilla aakkosilla, mutta nykyään niitä ei käytetä lähestulkoon ollenkaan.[13]
Vuonna 1998 hyväksytyn Gagauzian perustuslain mukaan itsehallintoalueen virallisia kieliä ovat gagauzi, moldavia ja venäjä.[14] Käytännössä virkakielenä sekä koulujen opetuskielenä toimii venäjä. Kouluissa gagauzia opetetaan aineena. Kieltä käytetään myös tiedotusvälineissä, kaunokirjallisuudessa ja muussa kulttuuritoiminnassa.[15]
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads