HMX
kemiallinen yhdiste From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
HMX, oktogeeni eli syklotetrametyleenitetranitramiini on voimakas, mutta iskusta helposti räjähtävä nitroamiini, joka luetaan varsinaisiin räjähdysaineisiin. Se on väritön kiinteä aine. Oktogeeni hajoaa 280 °C:ssa. Oktogeenin räjähdysnopeus on suhteellisen suuri: 9100 m/s. Aine keksittiin vuonna 1940 kehiteltäessä heksogeenille uutta valmistustapaa.
HMX:ää on käytetty lukuisissa sotilaallisissa sovelluksissa kuten onteloammuksissa ja ydinaseiden sytyttimissä sekä myös kiinteissä rakettipolttoaineissa. Usein sitä käytetään sekoitettuna TNT:hen tai johonkin muuhun aineeseen räjähdysherkkyyden vähentämiseksi. Tyypillisiä esimerkkejä ovat oktoli (75 prosenttia HMX:ää, 25 prosenttia TNT:tä) ja OKFOL (95 prosenttia HMX:ää, 5 prosenttia vahaa). Oktolia käytetään ontelokranaattien räjähteenä.
Oktogeeni on voimakas räjähde, koska sillä on suuri molekyylipaino ja se on heksogeenin tavoin happitasattu. Sen molekyyli sisältää kahdeksankulmaisessa molekyylissä neljä hiili- ja neljä typpiatomia, joihin jokaiseen liittyy nitroryhmä. Oktogeeni kuuluu voimakkaimpien räjähteiden ryhmään. Siihen kuuluvat myös HNIW ja oktanitrokubaani, jotka kuitenkin ovat HMX:ää voimakkaampia ja vähemmän herkkiä räjähtämään iskusta.
Oktogeenin nimilyhenne HMX juontuu englannin kielen sanoista High Molecular weight rdX, "suurimolekyylipainoinen RDX".[2] Brittiläisessä armeijaslangissa kirjaimet merkitsevät Her Majesty's eXplosive.[3]
Remove ads
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads
