Halava
putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Halava eli viitahalava (Salix pentandra) on pajukasveihin (Salicaceae) kuuluva puu tai pensas,[6] jota kasvatetaan joskus myös koristekasvina.[7]
.jpg)
Remove ads
Ulkonäkö ja koko
Kasvutapa ja lehdet
Halava on 2–15 metriä korkeaksi kasvava puu tai pensas. Sen paljaat ja kiiltävät oksat ovat väriltään vihreitä tai punertavia. Vanhemmiten rungon väri muuttuu vihertävänharmaaksi ja se kaarnoittuu pystyliuskaisesti. Silmut ovat kooltaan noin 3–4 millimetriä pitkiä, ruskeita ja kiiltäviä.[6][8][7]
Halavan kierteisesti järjestäytyneissä lehdissä on lyhyet ruodit ja tyvellä pienet korvakkeet, jotka kuitenkin varisevat pian pois. Lehtilapa on noin 6–8 senttimetriä, lehtimuoto on pitkä-soikea. Lehtilaita on saha- ja nystylaitainen. Lehdet ovat molemmin puolin paljaita ja vihreitä, alapuoli on kuitenkin hieman vaaleamman vihreä. Lehtisuonia on 10–12.[6][8]
Kukat ja hedelmät
Halava kukkii yleensä kesäkuun alussa kun lehdet ovat kasvaneet miltei täysikokoisiksi. Se on kaksikotinen ja hyönteispölytteinen, eli sen hede- ja emikukat ovat norkkoina eri yksilöissä. Sen kukinnot norkkoja jotka ovat norkkosuomujen hangoissa noin 3–4 senttiä pitkiä. Norkoissa olevat kukat ovat kehättömiä, pieniä ja niissä on mesinystyt. Hedenorkot ovat keltaisia ja niissä on viisi hedettä. Heteiden palhot ovat valkokarvaisia. Eminorkot ovat vaalean vihreitä ja niiden emikukissa oleva emiö on kaksiluottinen, sikiän on karvaton.[6][8] Yhdessä eminorkossa saattaa olla 150 kukkaa.[7]
Halavan norkoissa olevissa kodissa kehittyvät pienet lenninhaivenelliset siemenet. Kukinnan jälkeen ne varisevat norkoista vasta myöhään syksyllä. Norkot jäävät roikkumaan halavaan yli talven.[6][8]
Remove ads
Levinneisyys
Halavan levinneisyysalue käsittää suuren osan Eurooppaa ja Länsi-Siperian sekä Mongolian.[9] Suomessa se on yleinen suurimmassa osassa maata. Lapissa se on kuitenkin harvinainen.[6][8][7]
Elinympäristö
Halava vaatii kasvupaikaltaan ravinteikasta ja kosteaa kasvualustaa. Se viihtyy etenkin rannoilla, kosteissa lehdoissa ja korvissa sekä muilla kosteilla kasvupaikoilla.[6][8][7]
Muuta
Halavaa käytetään energiapuuna. Sitä on myös käytetty korinpunontaan ja siitä on tehty parkitsemisessa käytettäviä parkkiaineita.[8] Kirjallisuudessa halava mainitaan Aleksis Kiven runossa Ikävyys kokoelmasta Kanervala (1866).[10]
Kuvia
Halavan eminorkkoja.
Halavan kukkineita norkkoja.
Halavan kukkineita norkkoja.
Pensasmaista halavaa Englannissa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads