Harmaamustesieni

Harmaamustesieni (Coprinopsis atramentaria, syn. Coprinus atramentarius) on hämymustesienten sukuun kuuluva lyhytikäinen helttasieni. Se on nuorena hyvä ruokasieni, mutta se sisältää antabuksen tavoin vaikuttavia aineita, joten sitä ei pidä nauttia alkoholin kanssa.

Harmaamustesieni
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:	Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Sienet Fungi
Kaari:	Kantasienet Basidiomycota
Alakaari:	Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka:	Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka:	Agaricomycetidae
Lahko:	Agaricales
Heimo:	Psathyrellaceae
Suku:	Hämymustesienet Coprinopsis
Laji:	atramentaria
Kaksiosainen nimi
Coprinopsis atramentaria (Bull.) Redhead, Vilgalys & Moncalvo[2]
Katso myös
Harmaamustesieni Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Ulkonäkö

Harmaamustesienen heltat tummuvat vanhemmiten.

Harmaamustesieni nousee maasta munanmuotoisena ja laakenee vanhemmiten kellomaiseksi. Sen ruskeanharmaa lakki on enimmillään 7 cm korkea, sileäpintainen ja suippohuppuinen. Nuorella sienellä jalka on lähes kokonaan lakin sisällä. Täysikasvuisen sienen korkeus on 7–12 cm ja leveys 4–8 cm. Heltat ovat nuorella sienellä vaaleat, mutta itiöiden kypsyessä helttojen väri tummenee. Vanhemmiten heltat sulavat mustaksi nesteeksi. Harmaamustesieni muuttuu maasta noustuaan vain parissa päivässä hyllyväksi mustaksi limaksi.

Samankaltaisia lajeja

Harmaita mustesieniä on useita, joten harmaamustesienen varsinaisia näköislajeja saattaa olla vaikea tunnistaa. Tätä lajia muistuttaa muun muassa nipukkamustesieni (Coprinopsis acuminata).

Kasvuaika ja -paikka

Harmaamustesieni kasvaa kesällä ja syksyllä tyypillisesti suurissa ryhmissä nurmikoilla, lehdoissa, lahokannoilla ja puutarhoissa. Se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta harvinaistuu Lappia myöten.

Käyttö ravinnoksi

Harmaamustesieni on nuorena hyvä ruokasieni, joka ei vaadi esikäsittelyä. Vanhat yksilöt eivät kelpaa syötäväksi. Harmaamustesieniä käytettäessä tulee kuitenkin huomioida se, että harmaamustesieni sisältää antabuksen tavoin vaikuttavaa harvinaista aminohappoa kopriinia (C₈H₁₄N₂O₄, CAS-numero 58919-61-2) tai sen kaltaisia yhdisteitä^[3], joten sen kanssa ei tule nauttia alkoholijuomia. Kopriini estää yhtä etyylialkoholin aineenvaihduntaan osallistuvaa entsyymiä. Jos sieniaterialla tai vielä muutaman vuorokauden kuluttua sen jälkeen nautitaan alkoholia, krapula seuraa 15 minuutin – 2 tunnin viiveellä. Oireita ovat muun muassa pahoinvointi, oksentelu, kasvojen ja ylävartalon punoitus, kutina ja päänsärky. Vakavammat oireet, kuten tajuttomuus sekä hengitys- tai sydänpysähdys, ovat hyvin harvinaisia. Oireet ovat yksilöllisiä ja riippuvat siitä minkä verran syödään sientä ja juodaan alkoholia. Yleensä oireet häviävät 2–4 tunnin kuluessa.^[4][5]