Helge Ranin
suomalainen näyttelijä (1897–1952) From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Helge Vilhelm Ranin (18. helmikuuta 1897 Kuopio – 15. huhtikuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Teatteriuransa lisäksi hän esiintyi kaiken kaikkiaan parissakymmenessä elokuvassa.[1]
Remove ads
Ura
Ranin aloitti näyttelijänä Viipurin Työväen Teatterissa, jossa oli näyttelijän vakanssilla vuosina 1922–1923. Hän toimi näyttelijänä Tampereen Työväen Teatterissa (1926–1928), Viipurin Kaupunginteatterissa (1944–1945) ja myös johtajana Suomen Työväen Teatterissa vuodesta 1948. Ranin näytteli ja ohjasi Suomen Kansallisteatterissa (1945–1948).[1]
Hän esiintyi monissa elokuvissa, muun muassa Katupeilin takana, jossa oli vastanäyttelijänä hänen poikansa Matti Ranin, ja Ruusu ja kulkuri.[1]
Remove ads
Yksityiselämä
Raninin vaimo oli vuosina 1926–1952 näyttelijä Saara Ranin (o.s. Muinonen), poika oli näyttelijä Matti Ranin ja pojanpoika on näyttelijä Matti Olavi Ranin.[1]
Ranin on haudattu Hietaniemen hautausmaan uurnalehtoon Helsinkiin.[2]
Filmografia
- Ei auta itku markkinoilla (1927)
- Tukkijoella (1928)
- Neiti Nimismies (1929)
- Meidän poikamme (1929)
- Kajastus (1930)
- Kahden tanssin välillä (1930)
- Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä (1946)
- ”Minä elän” (1946)
- Viikon tyttö (1946)
- Pimeänpirtin hävitys (1947)
- Koskenkylän laulu (1947)
- Ruusu ja kulkuri (1948)
- Onnen-Pekka (1948)
- Kalle Aaltosen morsian (1948)
- Neljästoista vieras (1948)
- Läpi usvan (1948)
- Irmeli, seitsentoistavuotias (1948)
- Laitakaupungin laulu (1948)
- Katupeilin takana (1949)
- Forsfararna (1949) ruotsinkielinen versio elokuvasta Hornankoski
- Hornankoski (1949)
- Tapahtui kaukana (1950)
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads