Husula

Husula (ruots. myös Husuböle^[1]) on kaupunginosa Haminassa. Se kuului Vehkalahden kuntaan vuoden 2003 alussa tapahtuneeseen kuntaliitokseen asti. Taajama sijaitsee noin kolme kilometriä Haminan keskustasta pohjoiseen.

Vehkalahden kylämuseo entisessä kansakoulurakennuksessa

Vehkalinna

Valtatie 7:n tunneli Husulan hautausmaiden välissä

Valtatie 7:n pohjoispuolella on vanha Vehkalahden hautausmaa

Marinkujan kerrostaloja

Husulan kaupunginosa koostuu enimmäkseen omakotialueesta Haminan taajaan asutun alueen pohjoisrajalla. Asukkaita Husulassa on noin 950. "Keskuksena" on 1960- ja -70-luvuilla rakennettu kerrostalolähiö.

Historia

Husulan kylä kuului maatiloina keskiajalta lähtien vuosisatojen ajan Husujen eli sittemmin Piljertojen pikkurälssisuvulle ja sen jälkeläisille, jonka suvun on osoitettu olevan suomalais-ugrilaista kantaa ja ainakin osaksi suomalaisten (karjalaisten) alkuasukkaiden suoria jälkeläisiä. Ensimmäiset historiallisissa dokumenteissa mainitut Piljertain esi-isät on mainittu 1500-luvun puolivälistä peräisin olevissa asiakirjoissa. (lähde: Kari Hauhio, juhlaesitelmä Piljertojen sukuseuran sukukokouksessa 2010)

Husula on yksi entisen Vehkalahden vanhimmista kylistä. Ensimmäinen asiakirjamaininta kylästä on vuodelta 1458 kylien rajoja koskevassa asiakirjassa^[2], mutta siellä on ollut pysyvää asutusta viimeistään 1300-luvulta lähtien. On mahdollista, että seudulla on ollut asutusta jo ennen 1200-1300-lukujen uudisasutusta.^[3] Kylän nimessä esiintyvä henkilönnimi Husu viittaa siihen, että alueen asutus olisi peräisin Kannaksen ja Lapveden seuduilta^[4]. Husulasta on myös käytetty nimeä Bockböle eli Pukinkylä, joka viittaa henkilönnimeen Jöns Roland Bock. Jöns ja hänen veljensä Niilo olivat mahdollisesti Saksasta lähtöisin, ja myöhemmät Pihljertan ja Brandstakan knaappisuvut polveutuvat jälkimmäisestä veljestä. Keskiajalla Husula kuului todennäköisesti samaan nautakuntaan läheisten Salmenkylän, Kolsilan ja Myllykylän kanssa.^[5]

Ruotsin kuningas Kustaa III joukkoineen majoittui Husulassa ollessaan hyökkäämässä venäläisten hallussapitämään Haminaan vuosina 1788–90. Kuninkaan leiripaikka sijaitsi nykyisen Vehkalahden kotiseutumuseon paikalla, jota kutsutaan tämän vuoksi Kustaanmäeksi.^[6]

Urheilu ja liikunta

Kustaanmäellä sijaitsee Husulan yleisurheilukenttä ^[7], ja sen läheisyydessä luistelukaukalo. Husulan alueella risteilee suuri osa "Portimon polut" verkostoa. Myös vanha ratapohja tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi kävelyyn, hölkkään ja pyöräilyyn. Liikunnan keskeisinä paikkoina ovat Husulan koulu ja Vehkalahden Veikot ry:n omistama ja seuran keskuspaikka seuratalo Vehkalinna. Vehkalahden Veikot on jäsenmäärältään Kymenlaakson suurin urheiluseura. Ruissalon hiihtokeskus ja jäähalli ovat myös lyhyen matkan päässä.

Liikenne

Husula sijaitsee useiden liikenneväylien risteyskohdassa. Moottoritienä kulkeva valtatie 7 kulkee taajaman läpi tunnelissa Helsingistä Vaalimaalle^[8], valtatie 26 kulkee moottoritien pohjoispuolitse kohti Luumäkeä^[9] ja seututie 371 Haminan keskustasta kohti Kouvolaa.

Kotkassa sijaitsevan Juurikorven ja Haminan välinen rautatie (yksinomaan tavaraliikennettä) sivuaa Husulaa. 1980-luvulle asti yhteys kulki Anjalankosken Inkeroisten taajaman kautta Haminaan. Vuoteen 1968 radalla oli myös henkilöliikennettä, mutta se lakkautettiin monien muiden vähäliikenteisten henkilöyhteyksien joukossa.

Palvelut

• Yksityinen päiväkoti Marian Tarha^[10]
• Esikoulu ^[11]
• Peruskoulu (luokat 1–6)^[12]
• Vanhusten palvelukoti
• Lähikauppa Sale^[13]
• Paloasema (Vehkalahden vapaaehtoinen keskuspalokunta)^[14]
• Seuratalo Vehkalinna^[15]

Nähtävyyksiä/merkittäviä rakennuksia

• Vehkalahden kylämuseo (entinen Vehkalahden kotiseutumuseo), joka esittelee entisen Vehkalahden pitäjän historiaa, toimii Husulan entisen kansakoulun tiloissa. Vehkalahden ensimmäinen kansakoulu perustettiin 1871^[16] ja oli toiminnassa vuoteen 1955, jolloin uusi koulurakennus valmistui.^[17][18]
• Vehkalinna, joka toimii nykyään Vehkalahden Veikkojen keskuspaikkana.^[15]
• Husulassa sijaitsee kaksi hautausmaata valtatie 7:n molemmin puolin. Pohjoispuolella sijaitseva vanha Vehkalahden hautausmaa on perustettu 1750 ja eteläpuolinen Haminan hautausmaa 1876. Jälkimmäinen toimi Haminan seurakunnan päähautausmaana ennen Ristiniemen hautausmaata.^[19]
• Husulassa toimi aikoinaan suosittu Husulan Suurlava ja sen jälkeen diskopaikkana Husulan Casino. Casino oli pitkään hylättynä ja erittäin kehnossa kunnossa. Nykyisin Casino on vuokrattu paikalliselle yritykselle, ja rakennukseen on tehty välttämättömimpiä kunnostus- ja muutostöitä mahdollistaen käytön varastotilana.