Hypernova

Hypernova on supernovaakin suurempi räjähdys, joka voi syntyä, kun erittäin suuri tähti romahtaa elinkaarensa lopussa. 1990-luvulle asti hypernova määriteltiin supernovaksi, jossa vapautuu yli 10⁴⁸ joulea energiaa. Tämä on noin 100 kertaa enemmän kuin tavanomaisten tyypin II supernovien räjähdyksessä vapautuu. Hypernovat voivat olla pitkän matkan gammapurkausten alkuperä.^[1]

Eeta Carinae, yksi lähimmistä mahdollisista tulevista hypernovista.

Wolfin–Rayetin tähti R136a1 päättää päivänsä todennäköisesti hypernovalla.

1990-luvun jälkeen hypernova alettiin määritellä supernovaksi, joka syntyy kaikkein massiivisimpien tähtien, hyperjättiläisten (joiden massa on 100–300 kertaa Auringon massa), luhistuessa. Nikkelin isotoopin ⁵⁶Ni:n uskotaan olevan hypernovasta lähtevän valon tärkein lähde.^[2]

Lähellä ilmenevä hypernova voisi aiheuttaa vakavaa vahinkoa Maalle, mutta yhdenkään hyperjättiläisen ei uskota olevan niin lähellä, että siitä olisi todellista uhkaa Maalle.^[3] Astrofyysikko Brian Thomasin johtama ryhmä Kansasin yliopistosta on esittänyt hypoteesin, jonka mukaan hypernova olisi saattanut aiheuttaa joukkosukupuuton Maassa 440 miljoonaa vuotta sitten. Asiasta ei kuitenkaan ole olemassa mitään todisteita.^[4]

Katso myös

• Kvarkkitähti