Hypoteesi

Hypoteesi (m.kreik. ὑπόθεσις ’olettamus; neuvo; puheenaihe’) on ehdotettu selitys ilmiölle.^[1] Jotta hypoteesi voisi olla tieteellinen hypoteesi, tieteellinen menetelmä vaatii, että sitä tulisi voida testata kokeellisesti.^[2] Tieteilijät yleensä perustavat hypoteesinsa aikaisemmin tehtyihin havaintoihin, joita ei voida selittää olemassa olevilla tieteellisillä teorioilla tyydyttävästi. Vaikka sanoja ”hypoteesi” ja ”teoria” käytetään usein synonyymeinä,^[3] tieteellinen hypoteesi ei ole sama asia kuin tieteellinen teoria. Työhypoteesi on alustavasti hyväksytty hypoteesi, joka on ehdotettu tutkimusta varten.^[4]

Termillä hypoteesi on eri merkitys muodollisessa logiikassa, jossa sitä käytetään proposition edeltäjänä. Propositiossa ”Jos P, sitten Q”, P kuvaa hypoteesia (tai edeltäjää) ja Q:ta voi kutsua seuraukseksi. P on olettamus (mahdollisesti kontrafaktuaalisessa) Mitä jos -kysymyksessä.

Adjektiivi hypoteettinen – tarkoittaen joko ”hypoteesin luonteen omaava” tai, että asian olemassaolon oletetaan olevan hypoteesin välitön seuraus – voi viitata mihin tahansa edellä mainittuihin ”hypoteesi”-termin merkityksiin.

Tieteellinen hypoteesi

Planeettojen liikkeitä eksentrisillä ja episyklisillä kiertoradoilla Andreas Cellariuksen hypoteesin mukaisesti.

Jotkut ihmiset viittaavat ongelman ratkaisun kokeiluversioon termillä ”hypoteesi” (tai ”valistunut arvaus”)^[5][6] koska se tarjoaa mahdollisen ratkaisun, joka perustuu olemassa olevaan näyttöön. Jotkut tieteilijät kuitenkin torjuvat ”valistunut arvaus” -käsitteen virheellisenä.^[7] Kokeilijat voivat testata ja hylätä useita hypoteeseja ennen kuin ongelma ratkeaa.

Theodore Schickin ja Lewis Vaugh’n mukaan^[8] hypoteesin koetteluun tarvitaan:

• koeteltavuutta (vertaa falsifiointiin)
• säästeliäisyyttä (katso Occamin partaveitsi)
• laajuutta – hypoteesin näennäistä soveltuvuutta saman ilmiön eri tapauksiin
• hedelmällisyyttä – ajatusta, että samaa hypoteesia voisi käyttää selittämään muitakin ilmiöitä tulevaisuudessa
• konservatismia – hypoteesin sopivuutta olemassa oleviin tieto-järjestelmiin

Työhypoteesi

Työhypoteesi on hypoteesi, joka on alustavasti hyväksytty tulevan tutkimuksen perustaksi^[9] toivossa, että voitaisiin saavuttaa puolustettavissa oleva teoria (vaikka hypoteesi lopulta epäonnistuisi).^[10] Kaikkien muiden hypoteesien tavoin, työhypoteesi on odotuksista koostuva väite, joka voi olla sidottuna empiirisen tutkimuksen eksploratiiviseen tarkoitukseen. Työhypoteeseja käytetään usein käsitteellisinä kehyksinä laadullisessa tutkimuksessa.^[11][12]

Katso myös

• Ad hoc
• Ajatuskoe
• Hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys
• Nollahypoteesi
• Serendipisyys
• Tapaustutkimus
• Tiedonsosiologia
• Tilastollisen hypoteesin testaus