Tiedonsosiologia

Tiedonsosiologia on sosiologian osa-alue, joka tutkii mekanismeja, joilla tieto, vallitsevat käsitykset ja esimerkiksi arkiajattelun uskomukset syntyvät ja muotoutuvat yhteiskunnassa. Tiedonsosiologia liittyy läheisesti tieteenfilosofiaan.

Tiedonsosiologinen tutkimus syntyi 1920- ja 1930-luvuilla. Eräitä tiedonsosiologian keskeisiä teoksia ovat Peter L. Bergerin ja Thomas Luckmannin teos Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (1966), David Bloorin teos Knowledge and Social Imagery (1976)^[1] ja Paul Feyerabendin Against method: Outline of an anarchistic theory of knowledge (1975). Muihin tunnettuihin tiedonsosiologeihin lukeutuu Michel Foucault.^[2]

Tieto voidaan tiedonsosiologiassa nähdä esimerkiksi yhteisön kognitiivisena tajuntana, jonka yksilöt omaksuvat sosialisaatiossa, ja yhteisöä muokkaavana tekijänä.^[3] Eräs tiedonsosiologinen näkökanta on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan tiede, tieto ja totuus ovat ensisijaisesti sosiaalisia konstruktioita.

Muun muassa Pierre Bourdieun refleksiivisen sosiologian teoria on saanut vaikutteita tiedonsosiologiasta.^[3]