Iisakki Hoikka
suomalainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Iisakki Hoikka (2. huhtikuuta 1840 Kemi – 6. joulukuuta 1917 Rovaniemi) oli suomalainen maanviljelijä, valtiopäivämies ja Suomalaisen puolueen kansanedustaja vuosina 1907–1908 ja 1909–1910.[1]
Remove ads
Elämäkerta
Hoikan vanhemmat olivat lautamies Juho Hoikka ja Maria Nyström. Hänen veljiään olivat kansanedustaja Matti Hoikka ja pastori Jaakko Hoikka.[2] Iisakki Hoikan ensimmäinen puoliso vuodesta 1859 oli Kaisa Valpuri (k. 1889) ja toinen vuodesta 1891 Lydia Helin (k. 1938). Hoikka opiskeli omatoimisesti ja seurasi 24-vuotiaana isäänsä Rovaniemen Muurolan virkatalon vuokraajana. Jo 1860-luvulla hän pyrki saamaan kansakoulun perustetuksi kotipitäjäänsä ja vastusti viinamyymälöiden avaamista. Vuosina 1873–1888 hän toimi ns. jokivoutina, pyrkien saamaan lohen pyyntioikeuksia laajennettua.[1]
Hoikka osallistui Tornion tuomiokunnan edustajana valtiopäiville talonpoikaissäädyssä 1882, 1885, 1888, 1891 ja 1894.[3] Kirkolliskokouksen jäsen Hoikka oli vuonna 1886. Hän oli taustaltaan vanhoillislestadiolainen.[4]
Kun eduskunnan avajaisistunto pidettiin Helsingissä 23. toukokuuta 1907, 67-vuotias Hoikka oli ikäpuhemies eli kansanedustajista vanhin ja sai pitää ensimmäisen puheenvuoron.[5] Hoikka oli merkittävä vaikuttaja, kun ajoittain Peräpohjolaksi kutsutun alueen muodostaneet Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi pilkottiin pienemmiksi osiksi. Hän teki ensimmäisenä esityksen uusista läänien rajoista ja Rovaniemen nimeämisestä Lapin läänin keskukseksi.[6] Jo vuonna 1891 hän oli ottanut esille rautatien rakentamisen Rovaniemelle.[1]
Remove ads
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads