Ingrid (kuningatar)
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Ingrid Victoria Sofia Louise Margareta (28. maaliskuuta 1910 Tukholman kuninkaanlinna, Tukholma, Ruotsin kuningaskunta – 7. marraskuuta 2000 Fredensborgin linna, Kööpenhamina, Tanskan kuningaskunta) oli ruotsalainen prinsessa ja Tanskan kuningatar vuosina 1947–1972.[1][2]
Remove ads
Suku
Ingridin vanhemmat olivat kruununprinssi Kustaa Aadolf ja kruununprinsessa Margaret. Hänellä oli neljä sisarusta: prinssi Kustaa Aadolf, Västerbottenin herttua (1906–1947), nykyisen Ruotsin kuninkaan Kaarle XIV Kustaan isä, prinssi Sigvard, Upplannin herttua (1907–2002), prinssi Bertil, Hallandin herttua (1912–1997) ja prinssi Carl Johan, kreivi Bernadotte af Wisborg (1916–2012). Ingrid menetti äitinsä jo 10-vuotiaana.[2]
Kuningatar Ingridin elämää leimasi vahvasti hänen äitinsä varhainen kuolema vuonna 1920, mikä juurrutti häneen huomattavaa sinnikkyyttä ja ankaruutta itseään kohtaan.[2]
Remove ads
Avioliitto ja lapset
Ingrid avioitui Tanskan kruununprinssi Frederikin kanssa vuonna 1935. Liitossaan Frederikin kanssa, joka oli luonteeltaan iloisempi, Ingrid rentoutui huomattavasti ja vietti puolisonsa kanssa esimerkillistä perhe-elämää. Frederikistä tuli kuningas Fredrik IX vuonna 1947, ja Ingridistä tuli samalla kuningatarpuoliso.[2]
Ingridille ja Fredrikille syntyi kolme lasta:[2]
- Prinsessa Margareeta (s. 1940), Tanskan kuningatar Margareeta II,[2] avioitui 1967 kreivi Henri de Laborde de Monpezat'n (1934–2018) kanssa; heille syntyi kaksi lasta, joista toinen on Tanskan nykyinen kuningas Frederik X
- Prinsessa Benedikte (s. 1944),[2] avioitui 1968 prinssi Richard zu Sayn-Wittgenstein-Berleburgin (1934–2017) kanssa, heille syntyi kolme lasta
- Prinsessa Anne-Marie (s. 1946), Kreikan kuningatar,[2] avioitui 1964 Konstantin II:n (1940–2023) kanssa, joka oli Helleenien kuningas vuosina 1964–1974, heille syntyi viisi lasta
Remove ads
Kruununprinsessa
Ingrid avioitui 24. toukokuuta 1935 Tanskan kruununprinssi Frederikin kanssa loiston ja seremonioiden saattamana Tukholmassa. Aluksi uusi kruununprinsessa ei ollut erityisen suosittu uudessa kotimaassaan. Hän kritisoi natseja toisen maailmansodan aikana, ja perheen päätös jäädä Tanskaan kasvatti hänen suosiotaan. Kun kuningas Kristian X kuoli vuonna 1947 ja Ingridin puolisosta tuli kuningas Fredrik IX, hänen suosionsa vakiintui.[3]
Kuningatar
Kuningatar Ingrid oli luonteeltaan ahkera ja otti vastaan lukemattomia virallisia tehtäviä, joita hän jatkoi Fredrik IX:n kuoleman jälkeenkin. Kuningatar Ingridin merkitystä nykyiselle Tanskan kuningasperheelle ei voida yliarvioida. Hän auttoi miestään nousemaan pidetyksi kuninkaaksi ja näytti havainnollisesti sekä tyylitajulla esimerkkiä kuningasperheen nykysukupolville. Hän näki paljon vaivaa valmistaakseen vanhimman tyttärensä Margareetan hallitsijan tehtäviin, ja hän oli myös tärkeä tuki tyttärenpojalleen aiemmalle kruununprinssille Frederikille. Viimeisinä vuosinaan kuningatar Ingrid oli vahvasti mukana Gråstenin linnan ja Fredensborgin linnan puutarhojen kunnossapidossa, muutettuaan viimeksi mainitun kansliataloon puolisonsa Fredrik IX:n kuoleman jälkeen.[2]
Parlamentin vuonna 1953 antamalla päätöslauselmalla Tanskassa otettiin käyttöön naisten valtaistuimen perimys. Tämän seurauksena kuninkaan ja kuningattaren vanhin tytär Margrethe nousi valtaistuimelle isänsä kuoltua vuonna 1973.[3]
Remove ads
Kuningataräiti
Kuningas Fredrik IX kuoli vuonna 1972. Sen jälkeen heidän tyttärensä Margareeta II nousi valtaistuimelle, jolloin Ingridistä tuli kuningataräiti.[4] Kuningataräiti Ingrid kuoli 90-vuotiaana 7. marraskuuta 2000.[5] Hänet haudattin 14. marraskuuta Roskilden tuomiokirkon hautausmaalle.[6]
Kunnianosoituksia
Itävallan tasavallan kunniamitali (Itävalta, 1962)[7]
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (Suomi, 1957)[8]
Islannin Haukan ritarikunta (Islanti, 1970)[9]
Italian tasavallan ansioritarikunta (Italia, 1964)[10]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads