Janne Saarikivi

Janne Santeri Saarikivi (s. 29. toukokuuta 1973 Helsinki)^[1] on suomalainen kielitieteilijä ja tietokirjailija.

Janne Saarikivi
Henkilötiedot
Syntynyt	29. toukokuuta 1973 (ikä 52) Helsinki
Kansalaisuus	suomalainen
Ammatti	tietokirjailija, kielitieteilijä
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Koulutus

Saarikivi aloitti syksyllä 1989 Kallion lukiossa^[2] ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1992. Hän väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2006.^[1] Väitöskirjassaan Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects hän käsitteli kuolleiden suomalais-ugrilaisten kielten jälkiä venäjän kielen pohjoisissa murteissa ja pyrki kehittämään kuolleiden kielten tutkimuksen menetelmiä.^[3][4]

Ura

Saarikivellä on Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilaisen ja pohjoismaisen osaston dosentuuri.^[5] Vuosina 2006–2008 hän toimi tutkijana Helsingin yliopistossa^[6]. Hän on ollut muun muassa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen määräaikainen professori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuosina 2009–2014.^[6] Saarikivi johti vuonna 2015 kahta tutkimushanketta.^[7] Minoreurus-hanke tutki vähemmistökielten säilymisen ja katoamisen kysymyksiä erityisesti Venäjällä vertaillen tilannetta Euroopan unionin vähemmistöihin.^[7] Saarikivi on toiminut professorina Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella vuosina 2018–2021.^[8][9][10]

Saarikivi on luennoinut ja opettanut ulkomailla muun muassa Tarton yliopistossa, Babeș-Bolyain yliopistossa ja Udmurtian valtionyliopistossa.^[1] Hän toimii Tromssan yliopiston osa-aikaisena professorina.^[11]

Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa.^[4][12]

Saarikivi on 1990-luvulla tehnyt sanoituksia Ultra Bra -yhtyeen kappaleisiin.^[13] Hän on myös kirjoittanut kolumneja muun muassa Parnassoon ja Helsingin Sanomiin.^[14]

Yksityiselämä

Saarikiven puoliso on Taina Saarikivi.^[15]

Julkaisuja

• Kontaktilähtöinen kielenmuutos, substraatti ja substraattinimistö. Virittäjä, 2000, 104. vsk, nro 3, s. 393–415. Helsinki: Kotikielen seura. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 20.12.2024.
• Über das saamische Substratnamengut in Nordrußland und Finnland. Finnisch-Ugrische Forschungen, 2004, 58. vsk, s. 162-234. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
• Is there Palaeo-European substratum interference in western branches of Uralic? Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja= Journal de la Société Finno-Ougrienne, 2004, 90. vsk, s. 187-214. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
• Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects. (Artikkeliväitöskirja.) University of Helsinki, 2006. ISBN 978-9949-11-474-0 Kirjan pdf-versio Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa (pdf) Viitattu 20.12.2024.
• Finnic personal names on Novgorod birch bark documents. Juhani Nuorluoto (ed.): Topics on the ethnic, linguistic and cultural making of the Russian North. Slavica Helsingiensia ; 32, 2007. Helsingin yliopisto. ISBN 978-952-1043-67-3 Artikkelin verkkoversio.
• Finnic and other Western Uralic borrowings in Permian. Περί ορθοτετός τών ετύμων: Uusiutuva uralilainen etymologia (Uralica Helsingiensia 11), 2018, s. 269-356. Suomalais-Ugrilainen Seura. ISBN 978-952-7262-04-7 Artikkelin verkkoversio.
• Linguistics and archaeology : a critical view of an interdisciplinary approach with reference to the prehistory of Northern Scandinavia. Networks, Interaction and Emerging Identities in Fennoscandia and Beyond: Papers from the conference held in Tromsø, Norway, October 13–16 2009, 2012, s. 177-217. Suomalais-Ugrilainen Seura. ISBN 978-952-5667-39-4 Artikkelin verkkoversio.
• The divergence of Proto-Uralic and its offspring: A descendant reconstruction. The Oxford Guide to the Uralic Languages, 2022, s. 28-58. Oxford: Oxford University Press. doi:10.1093/OSO/9780198767664.003.0002 ISBN 978-0-19-876766-4

Teoksia

• Ainoa mikä jää: keskusteluja siitä, mikä on tärkeää. (yhdessä Kari Enqvistin kanssa) WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-42802-3
• Suomen kieli ja mieli. Teos, 2018. ISBN 978-951-851-553-4
• Rakkaat sanat. Teos, 2022. ISBN 978-952-363-258-5
• Hankalat sanat. Teos, 2023. ISBN 978-952-363-445-9