Jekaterinburg

Jekaterinburg (ven. Екатеринбу́рг), aiemmin Sverdlovsk (Свердло́вск; 1924–1991), on suurkaupunki Venäjän Sverdlovskin alueella. Se sijaitsee Uralvuorten keskiosassa, Aasian puoleisella vuoristotasangolla Toboliin laskevan Isetin varrella. Jekaterinburg on Sverdlovskin alueen ja Uralin federaatiopiirin hallintokeskus.^[6][7]

Jekaterinburg (Екатеринбург)
lippu	vaakuna
Sverdlovskin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella
Jekaterinburg
Koordinaatit: 56°50′N, 60°35′E
Valtio	Venäjän federaatio
Alue (oblasti)	Sverdlovskin alue
Perustettu	18. marraskuuta 1723
Kaupungiksi	1796
Hallinto
– Pormestari	Jevgeni Vadimovitš Roizman
Korkeus	237 m
Väkiluku (2012)	1 386 909[1]
Aikavyöhyke	UTC+5 (MSK+2) [2][3]
Postinumero	620XXX[4]
Suuntanumero(t)	+7 343[5]
www.ekburg.ru
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Historia

^[8][9] Jekaterinburg perustettiin vuonna 1723^[10] ja siitä kehittyi nopeasti merkittävä vuoriteollisuuskaupunki.

Jakov Sverdlovin patsas oopperatalon edustalla.

Venäjän viimeinen keisari Nikolai II perheineen surmattiin Ipatjevin talossa Jekaterinburgissa 16. ja 17. heinäkuuta välisenä yönä vuonna 1918. Vuodet 1924–1991 kaupungin nimi oli Sverdlovsk bolševikkijohtaja Jakov Sverdlovin mukaan.

Vuonna 1933 Sverdlovissa aloitti toimintansa Uralmaš-konetehdas. Toisen maailmansodan taistelujen alta kaupunkiin siirrettiin Neuvostoliiton Euroopan alueelta useita teollisuuslaitoksia ja monet niistä jäivät sinne pysyvästi. Myös Eremitaašin taidemuseon kokoelmia säilytettiin sodan aikana Sverdlovskissa. Toisen maailmansodan jälkeen Sverdlovskista tuli ulkomaalaisilta suljettu kaupunki, koska siellä sijaitsi merkittävä osa maan puolustusteollisuudesta.

Toukokuussa 1960 amerikkalainen Gary Powersin ohjaama U-2-vakoilulentokone ammuttiin alas Sverdlovskin yllä. Lentäjä vangittiin ja tuomittiin vankeuteen vakoilusta. Muutama vuosi myöhemmin hänet vaihdettiin Yhdysvalloissa Neuvostoliiton eduksi vakoilusta tuomittuun Rudolf Abeliin. Huhtikuussa 1979 kaupungissa levisi pernaruttoepidemia, jonka uskotaan olleen lähtöisin läheisestä biologisia aseita tuottavasta laitoksesta. Tauti tappoi yli sata asukasta.^[11]

Asukasluvun kehitys

Jekaterinburg oli kohonnut vuoden 2010 väestönlaskennan 1,35 miljoonan asukasluvullaan Venäjän neljänneksi suurimmaksi kaupungiksi Moskovan, Pietarin ja Novosibirskin jälkeen^[12]. Se on myös yksi maan tiheimmin asuttuja suurkaupunkeja.

Vuosi	1807 lähde?	1820	1836	1877	1887	1897	1913 lähde?	1917	1931 [13]	1933
Väkiluku	&&&&&&&&&&010023.&&&&0010 023	&&&&&&&&&&013026.&&&&0013 026	&&&&&&&&&&014973.&&&&0014 973	&&&&&&&&&&030274.&&&&0030 274	&&&&&&&&&&037399.&&&&0037 399	&&&&&&&&&&043239.&&&&0043 239	&&&&&&&&&&069210.&&&&0069 210	&&&&&&&&&&071590.&&&&0071 590	&&&&&&&&&0223335.&&&&00223 335	&&&&&&&&&0462600.&&&&00462 600

Vuosi	1956	1959[14]	1962	1970[15]	1979[16]	1989[17]	2002[18]	2010[12]
Väkiluku	&&&&&&&&&0707000.&&&&00707 000	&&&&&&&&&0778602.&&&&00778 602	&&&&&&&&&0853000.&&&&00853 000	&&&&&&&&01025045.&&&&001 025 045	&&&&&&&&01211172.&&&&001 211 172	&&&&&&&&01364621.&&&&001 364 621	&&&&&&&&01293537.&&&&001 293 537	&&&&&&&&01349772.&&&&001 349 772

Ilmasto

Seudulla vallitsee mannerilmasto selkeäpiirteisine vuodenaikoineen. Tammikuun keskilämpötila on −14,5 ja heinäkuun 18,5 celsiusastetta. Alueen länsipuolella oleva Uralvuoristo rajaa mataluudestaan huolimatta läntisiä ilmavirtauksia. Sen sijaan lämpimille eteläisille ja idänpuoleisille mantereisimmille ilmavirtauksille ei ole vastaavia esteitä. Tästä syystä Jekaterinburgin ilmastossa esiintyy nopeita lämpötilan ja säätilan muutoksia. Ilma voi talvella lauhtua nopeasti ankarasta pakkasesta suojan puolelle; kesällä kuumat helteet voivat vaihtua kylmäksi sadesääksi.^[10][19] Oheinen taulukko kuvaa Jekaterinburgin keskimääräistä ilmastoa 30 vuoden säähavaintojen (1961-1990) perusteella.

Jekaterinburgin ilmasto	Tam	Hel	Maa	Huh	Tou	Kes	Hei	Elo	Syy	Lok	Mar	Jou
Vrk:n ylin lämpötila keskimäärin (°C)[20]	−11,0	−7,8	0,6	9,9	16,9	22,0	24,0	20,7	14,3	5,0	−2,5	−8,3
Keskilämpötila (°C)[19]	−14,5	−12,2	−4,6	4,0	10,9	15,9	18,5	15,1	9,5	1,4	−5,6	−11,3
Vrk:n alin lämpötila keskimäärin (°C)[21]	−18,1	−16,2	−8,4	−0,2	5,5	10,9	13,8	11,0	5,9	−1,3	−8,4	−14,5
Keskimääräinen sademäärä (mm)[21]	23	19	16	28	44	74	81	66	53	40	31	23
Sadepäivät (kpl, sadetta ≥ 0,1 mm)[21]	7	5	4	6	8	10	10	10	9	9	8	6
Vrk:n auringonpaiste keskimäärin (h)[19]	1,5	3,4	5,3	6,9	8,3	9,1	8,7	7,0	4,8	2,5	1,7	1,2
Lähde: Rossgidromet, WMO ja Hongkongin observatorio. Tiedot normaalikaudelta 1961–1990.[21][20][19]

Talous

Jekaterinburg on Uralin merkittävimpiä teollisuuskeskuksia. Kaupungissa on rauta-, kupari-, teräs-, kemian-, paperi-, kivi-, kone-, sähköteknistä-, elintarvike- ja nautintoaineteollisuutta. Lisäksi kaupungissa jalostetaan jalokiviä ja kaupungin läheisyydessä kaivetaan kultaa ja fosforiittia.^lähde?

Merkittävin teollisuusyritys lienee Uralmaš, joka on ollut Euroopan suurin konetehdas.^lähde?

• 
  "Jekaterinburg-city" näkymä kaupungin uudistuvaan liikekeskustaan.
• 
  Koltsovon kansainvälinen lentoasema: terminaalit A ja B.
• 
  Jekaterinburgin rautatieasema.

Liikenne

Kaupunki on Länsi-Siperian merkittävin rautatieristeys. Jekaterinburgin rautatieasemalta johtavat radat Permiin, Nižni Tagiliin, Tavdaan, Tjumeniin, Kurganiin, Tšeljabinskiin ja Kazaniin.^[22][6][7]

Kaupungin kaakkoislaidalla on tärkeä Koltsovon kansainvälinen lentoasema,^[6] joka oli esimerkiksi vuonna 2012 matkustajamäärältään (3,8 miljoonaa) koko Venäjän 5. suurin lentoasema heti Moskovan ja Pietarin suurkenttien jälkeen.

Paikallisliikennettä hoidetaan bussien, johdinautojen, raitiovaunujen ja reittitaksien ohella metrolla, joka suunnitelmien mukaan laajenee kolmilinjaiseksi.^lähde?

Kulttuuri ja koulutus

Jekaterinburg on Uralin alueen tärkeä kulttuuri- ja koulukeskus. Boris Jeltsinin mukaan nimetty Uralin federaatioyliopisto on yksi valtakunnan suurimmista korkeakouluista. Se perustettiin 2009 yhdistämällä aiempi Uralin teknillinen valtionyliopisto ja vuonna 1920 perustettu, Maksim Gorkille nimetty Uralin valtionyliopisto. Lisäksi kaupungissa toimii Venäjän tiedeakatemian Uralin osasto, teattereita, ooppera sekä museoita, muiden muassa Jekaterinburgin geologinen museo, joka esittelee Uralin kivilajeja. Merkittävin 2000-luvulla rakennettu monumentaalirakennus on Venäjän viimeisen tsaariperheen murhapaikalle pystytetty kirkko.^lähde?

Jekaterinburg on neuvostoajoista lähtien ollut merkittävä rock-kulttuurin keskus. Sieltä ovat kotoisin mm. yhtyeet Nautilus pompilius ja Agata Kristi. Konserttitarjonnan sanotaan olevan maan vilkkainta Moskovan ja Pietarin jälkeen.^{kenen mukaan?}

Vuonna 2007 kaupungin mukaan nimettiin asteroidi numero 27736 (Ekaterinburg)^[23]

Urheilu

Kaupungin jääkiekkoseura Avtomobilist Jekaterinburg pelaa KHL-liigassa. Jääpalloseura SKA-Sverdlovsk oli yksi neuvostoajan menestyneimmistä jääpalloseuroista. Venäjän mestaruuden seura on voittanut kerran.

• 
  Kolminaisuuden katedraali
• 
  St. Karapetin kirkko.
• 
  Iso Krysostomosin kirkko.
• 
  Jekaterinburgin kaupungintalo.
• 
  Uralin teknillinen valtionyliopisto on osa Uralin federaatioyliopistoa.
• 
  Uralin federaatioyliopistoa.
• 
  Jekaterinburgin TV-torni.
• 
  Uutta kaupunkikuvaa.

Tunnettuja jekaterinburgilaisia

• Boris Jeltsin asui ja vaikutti Jekaterinburgissa vuosina 1950–1985 ja aloitti siellä poliittisen uransa.
• Elokuvaohjaaja Aleksei Balabanov syntyi kaupungissa.
• Elokuvaohjaaja Stanislav Govoruhin, joka tunnetaan Vladimir Vysotskin elokuvien ohjaajana, vaikutti Jekaterinburgissa.
• Folk-rock-artisti Olga Arefjeva.
• Jekaterinburgissa on syntynyt Oleg Platonov, historioitsija ja tunnettu yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka kirjoitusten aatteellisena pohjana ovat äärikansallismielisyys, antisemitismi, holokaustin kieltäminen ja historiallinen revisionismi.
• Amerikassa pelaava ammattijääkiekkoilija Pavel Datsjuk on syntynyt ja varttunut Jekaterinburgissa.
• Ammattilaisjääkiekkoilija Aleksei Jašin
• Ampumahiihtäjä Anton Šipulin