Johan Zacharias Blackstadius

Johan Zacharias Blackstadius (14. maaliskuuta 1816 Falkenberg, Ruotsi – 25. helmikuuta 1898 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen taidemaalari ja graafikko. Hän työskenteli myös Suomessa. Hän käsitteli ensimmäisenä maalarina Kalevala-aihetta teoksessa Väinämöinen kiinnittää kieliä kanteleeseensa 1851. Hänen töistään merkittävimpiin kuuluu S:t Sigfrid, som döper allmoge i Småland, josta hän sai näyttelyssä 1866 kunniamaininnan.^lähde?

Johan Zacharias Blackstadius

Blackstadiuksen vanhemmat olivat merikapteeni Adolf Fredrik Blackstadius ja Anna Fredrika Stenbäck.^lähde?

Blackstadius toimi aluksi kivipiirtäjänä ja opiskeli samaan aikaan maalausta Tukholman taideakatemiassa. Julkaistuaan Ruotsissa kokoelman vuoden 1840 valtiopäivämiesten muotokuvia hän siirtyi Suomeen vuosiksi 1844–1850. Hän maalasi muotokuvia ja alttaritauluja, muun muassa Hämeenkyrön, Kurikan, Kurun, Nousiaisten, Pöytyän, Yläneen kirkkoihin. Hän opiskeli 1850–1854 Pariisissa Thomas Couturen johdolla sekä Italiassa. Maalattuaan italialaisia maisemia sekä ruotsalaisia kansanelämänkuvauksia hän siirtyi myöhemmin historiamaalauksen alalle. Hänen pääteoksensa on Pyhä Sigfrid kastaa Smålandin rahvasta (1866). Vuodet 1860–1881 hän toimi Tukholman teknillisessä koulussa piirustuksen ja maalauksen opettajana.^[1]

Alttaritauluja Suomessa

Ainakin Hämeenkyrön,^[2] Kurikan,^[3] Kurun^[4] ja Pöytyän^[5] kirkoissa on Blackstadiuksen maalaama alttaritaulu.