Kaarlo Merimaa

Karl-Erik (Kaarlo) Merimaa (aik. Mannström, 13. huhtikuuta 1902 Haapajärvi – 18. elokuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen virkamies ja nuortenkirjailija.

Merimaan vanhemmat olivat proviisori Akseli Johannes Merimaa (vuoteen 1906 Mannström) ja Elsa Eleonora Konsin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1922 Turun lyseosta. Merimaa asui sittemmin eri puolilla Suomea ja työskenteli toimittajana, suojeluskuntajärjestössä valistusohjaajana, Kansanhuollon virkailijana ja viimeksi Mikkelin vankilan apulaisjohtajana.

Merimaan tunnetuin teos on nuortenkirja Takapihan sankareita, josta vuonna 1992 tehtiin elokuva Takapihan sankarit.

Teoksia

• Kihlausosuuskunta, näytelmä, Osuuskauppojen iltamaohjelmistoa 13. Helsinki 1929.
• Takapihan sankareita, nuortenkirja. WSOY 1931, 2. painos 1962, 3. painos 1966, 4. painos 1973.
• Yrjön koettelemukset, nuortenkirja. WSOY 1932.
• Lehtori lemmensumpussa. Suomen Kirja, Helsinki 1946.
• Kräki-Kalle ja Limperi, Nuorten toivekirjasto 142. WSOY 1961.
• Hyljätty prikaati, Nuorten toivekirjasto 176. WSOY 1967.
• Takapihan sankareita. Kräki-Kalle ja Limperi. Suuri nuorten kirjakerho, Helsinki 1978.

Merimaan kirjoista tehtyjä elokuvia

• Takapihan sankarit, ohjaus Panu Pohjola 1992 (Takapihan sankareita -kirjasta)

Palkinnot

• Topelius-palkinto 1968^[1]