Kalevan kisat

Kalevan kisat on vuosittain järjestettävä yleisurheilun Suomen-mestaruuskilpailu, jonka pitopaikkakunta vaihtelee.

Kalevan kisat
Laji	yleisurheilu
Maa(t)	Suomi
Perustettu	1907
Edeltäjä	Urheilukuninkuuskilpailut
TV	Yle Urheilu
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OK

Vuoden 2016 Kalevan kisat Oulussa.

Ensimmäiset yleisurheilun suomenmestaruuskilpailut pidettiin Tampereella vuonna 1907. Sitä ennen vuosina 1902–1906 oli yleisurheilun saralla käyty niin sanottuja urheilukuninkuuskilpailuja. Naiset saivat omat viralliset SM-kilpailunsa vuonna 1945, vaikka olivat jo vuosina 1913–1923 kilpailleet 100 metrillä ja 4 × 100 metrin viestissä. Aluksi naiset kilpailivat eri aikaan kuin miehet. Vuodesta 1959 lähtien naiset ja miehet ovat kilpailleet samoissa Kalevan kisoissa.

Yleisurheilun SM-kilpailujen järjestävä organisaatio oli aluksi Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL). Sen vuoksi sääntöihin kirjattiin, että Kalevan maljasta kilpailevat SVUL:n jäsenseurat, mikä johti siihen, että ainakaan vuosina 1950–1954 Työväen Urheiluliiton (TUL) seuroja ei laskettu mukaan Kalevan malja -pisteisiin. Yksilötasolla TUL:n urheilijat saivat osallistua SM-kisoihin. TUL on osallistunut Kalevan Kisoihin 1940-luvulta lähtien.

Kalevan malja

Kalevan malja

Vuonna 1909 Henkivakuutusyhtiö Kalevan henkilökunta lahjoitti kisoihin kiertopalkinnon, Kalevan maljan.^[1] Maljasta kilpailevat yleisurheiluseurat ja Kalevan kisoissa parhaiten menestynyt yleisurheiluseura saa sen vuodeksi omakseen. Malja oli ensimmäisen kerran palkintona vuoden 1910 SM-kisoissa. Vuosina 1920–1926 Kalevan maljan pisteitä sai yleisurheilun lisäksi myös kilpapyöräilystä, voimistelusta ja hiihdosta. Vuonna 1920 mukana oli myös paini ja vuosina 1921–1926 mäenlasku.

Maljasta johtuen yleisurheilun SM-kilpailuja kutsuttiin vuodesta 1910 lähtien epävirallisesti Kalevan-otteluksi. Vuonna 1915 Porissa järjestettyjen kisojen yhteydessä Suomen Urheilulehti uutisoi kisoista otsikolla Kalevan kisat, jota alettiin käyttää epävirallisesti kisojen nimenä. Vuonna 1937 Viipurissa järjestettyjen kisojen yhteydessä Suomen Urheiluliitto (SUL) lopulta virallisti yleisurheilun suomenmestaruuskilpailujen nimeksi Kalevan kisat. SUL:n puheenjohtajana toimi tuolloin Urho Kaleva Kekkonen. Kisanimikkeen takana sanotaan olleen silloinen SUL:n yleisurheilun ylivalmentaja Armas Valste.^[2]

Nykyisin Kalevan maljan pisteisiin lasketaan Kalevan kisojen lisäksi myös muita SM-kilpailuja.

If Urheilijapalkinto ja Uusi Sampo -malja

Vuonna 1990 Kalevan Kisoissa alettiin jakaa Uusi Sampo -maljaa. Se oli vahinkovakuutusyhtiö Sammon lahjoittama kiertopalkinto, joka annettiin kisojen parhaalle urheilijalle. Maljan ovat saaneet muun muassa Seppo Räty, Sari Essayah, Mika Halvari, Arsi Harju ja Tero Pitkämäki.

Vuonna 2009 Uusi Sampo -palkinnon korvasi vakuutusyhtiö If:n kiertopalkinto If Urheilijapalkinto.^[3] Palkinnon ovat saaneet Tommi Evilä (2009), Tero Pitkämäki (2010 ja 2013), Ari Mannio (2011), Antti Ruuskanen (2012) ja ensimmäisenä naisena Minna Nikkanen (2014).^[4]

SM-kilpailujen painoarvo Kalevan malja -kilpailussa

Kilpailut	Jaossa olevat pisteet
Kalevan kisat	1480
22-vuotiaiden SM-kisat	1332
19-vuotiaiden SM-kisat	792
17- ja 16-vuotiaiden SM-kisat	1408 (yhteensä)
SM-viestit	685
SM-tiekilpailut ja -maraton	472 (yhteensä)
SM-maastot	471
Junioreiden SM-moniottelut	162

Järjestämispaikat ja Kalevan maljan voittajat

Kalevan maljan pistelasku on vaihdellut historian saatossa. Viimeisin merkittävä muutos tapahtui vuosina 2002–2005, jolloin Kalevan maljasta kilpailtiin ainoastaan Kalevan kisoissa kerätyillä pisteillä. Vuonna 2006 palattiin vanhaan käytäntöön, jossa pistelaskussa ovat mukana kaikki SUL:n viralliset mestaruuskilpailut lukuun ottamatta hallikisoja.

Eri lähteissä on poikkeavia tuloksia, esimerkiksi vuoden 1934 voittajaksi mainitaan useissa paikoissa Helsingin Poliisi-Voimailijat, kun todellinen voittaja oli Helsingin Kisa-Veikot.^[5]

Pvm	Vuosi	Kalevan kisojen järjestämispaikka	Kalevan maljan voittaja
3.–4.8.	1907	Tampere	–
29.–30.8.	1908	Kuopio	–
3.–5.7.	1909	Helsinki	–
2.–3.7.	1910	Viipuri	Helsingin Kisa-Veikot
15.–16.7.	1911	Tampere
31.8.–1.9.	1912	Turku
19.–20.7.	1913	Helsinki
19.–20.9.	1914
14.–15.8.	1915	Pori
19.–20.8.	1916	Helsinki
18.–19.8.	1917	Tampere
31.8.–1.9.	1918	Helsinki	Helsingfors IFK
16.–17.8.	1919	Turku
3.–4.7.	1920	Helsinki	Helsingin Kisa-Veikot
20.–21.8.	1921	Kotka	Helsingfors IFK
19.–20.8.	1922	Helsinki
18.–19.8.	1923	Kuopio
23.–24.8.	1924	Lahti
15.–16.8.	1925	Viipuri	Tampereen Pyrintö
14.–15.8.	1926	Tampere	Porvoon Akilles
20.–21.8.	1927	Turku	Tampereen Pyrintö
25.–26.8.	1928	Helsinki
17.–18.8.	1929	Viipuri	Helsingin Kisa-Veikot
16.–17.8.	1930	Tampere
15.–16.8.	1931	Helsinki
6.–7.8.	1932
5.–6.8.	1933	Turku	Helsingfors IFK
28.–29.7.	1934	Tampere	Helsingin Kisa-Veikot
10.–11.8.	1935	Kotka	Helsingin Poliisi-Voimailijat
22.–23.8.	1936	Turku	Helsingin Kisa-Veikot
6.–8.8.	1937	Viipuri	Helsingin Poliisi-Voimailijat
6.–8.8.	1938	Helsinki	Helsingin Kisa-Veikot
26.–28.8.	1939
24.–26.8.	1940	Tampere
1941 ei kilpailtu
29.–30.8.	1942	Helsinki	Kouvolan Urheilijat
14.–15.8.	1943		Kronohagens IF
23.–24.9.	1944		ei jaettu
11.–12.8.	1945	Turku	Tampereen Pyrintö
10.–12.8.	1946	Helsinki
16.–18.8.	1947	Tampere
21.–22.8.	1948	Vaasa
20.–21.8.	1949	Kymi
12.–13.8.	1950	Jyväskylä
19.–20.8.	1951	Helsinki	Helsingin Kisa-Veikot
23.–24.8.	1952	Seinäjoki
15.–16.8.	1953	Pori
12.–13.8.	1954	Turku
13.–14.8.	1955	Kuopio
25.–26.8.	1956	Lahti
17.–18.8.	1957	Tampere	Turun Urheiluliitto
2.–3.8.	1958	Kouvola	Helsingin Kisa-Veikot
16.–17.8.	1959	Helsinki
13.–14.8.	1960	Hämeenlinna
12.–13.8.	1961	Mikkeli
18.–19.8.	1962	Lappeenranta
17.–18.8.	1963	Turku
15.–16.8.	1964	Oulu
7.–8.8.	1965	Jyväskylä
13.–14.8.	1966	Tampere
11.–13.8.	1967	Pori
16.–18.8.	1968	Varkaus
16.–18.8.	1969	Helsinki
14.–16.8.	1970	Kouvola
23.–25.7.	1971	Oulu	Viipurin Urheilijat
11.–13.8.	1972	Joensuu
10.–12.8.	1973	Hyvinkää
9.–11.8.	1974	Jyväskylä
18.–20.7.	1975	Seinäjoki
2.–4.7.	1976	Turku	Helsingin Kisa-Veikot
29.–31.7.	1977	Tampere
4.–6.8.	1978	Kokkola
11.–13.8.	1979	Helsinki	Turun Urheiluliitto
4.–6.7.	1980	Lappeenranta
7.–9.8.	1981	Oulu	Kouvolan Urheilijat
13.–15.8.	1982	Kouvola	Helsingin Kisa-Veikot
1.–3.7.	1983	Pori	Viipurin Urheilijat
6.–8.7.	1984	Kajaani	Helsingin Kisa-Veikot
16.–18.8.	1985	Lahti
25.–27.7.	1986	Vaasa
14.–16.8.	1987	Kuopio
5.–7.8.	1988	Hämeenlinna	Viipurin Urheilijat
28.–30.7.	1989	Turku	Helsingin Kisa-Veikot
3.–5.8.	1990	Oulu	Oulun Pyrintö
27.–29.7.	1991	Helsinki	Helsingin Kisa-Veikot
3.–5.7.	1992	Jyväskylä
30.7.–1.8.	1993	Mikkeli
8.–10.7.	1994	Tuusula	Turun Urheiluliitto
20.–23.7.	1995	Lapua
4.–7.7.	1996	Tampere	Oulun Pyrintö
17.–20.7.	1997	Lappeenranta	Turun Urheiluliitto
6.–9.8.	1998	Oulu
5.–8.8.	1999	Seinäjoki
17.–20.8.	2000	Lahti
6.–8.7.	2001	Turku
18.–21.7.	2002	Joensuu	Lahden Ahkera
9.–11.8.	2003	Helsinki	Turun Urheiluliitto
30.7.–1.8.	2004	Vaasa	Lahden Ahkera
15.–17.7.	2005	Pori
21.–23.7.	2006	Jyväskylä	Helsingin Kisa-Veikot
3.–5.8.	2007	Lappeenranta
24.–27.7.	2008	Tampere
31.7.–2.8.	2009	Espoo
5.–8.8.	2010	Kajaani	Helsingin Kisa-Veikot[6]
4.–7.8.	2011	Turku	Helsingin Kisa-Veikot
23.–26.8.	2012	Lahti	Helsingin Kisa-Veikot[7]
25.–28.7.	2013	Vaasa	Turun Urheiluliitto[8]
31.7.–3.8.	2014	Kuopio	Jyväskylän Kenttäurheilijat[9]
30.7.–2.8.	2015	Pori	Jyväskylän Kenttäurheilijat[10]
21.–24.7.[11]	2016	Oulu	Espoon Tapiot[12]
20.–23.7.[13]	2017	Seinäjoki	Jyväskylän Kenttäurheilijat[14]
19.–22.7.[15]	2018	Jyväskylä	Jyväskylän Kenttäurheilijat[16]
1.–4.8.[17]	2019	Lappeenranta[18]	Jyväskylän Kenttäurheilijat[19]
13.–16.8.[20]	2020	Turku[21]	Jyväskylän Kenttäurheilijat[22]
26.–29.8.	2021	Tampere[23]	Tampereen Pyrintö[24]
4.–7.8.	2022	Joensuu[25]	Jyväskylän Kenttäurheilijat[26]
27.–30.7.	2023	Lahti[27]	Lahden Ahkera[28]
27.–30.6.	2024	Vaasa[29]	Turun Urheiluliitto[30]
1.–3.8.	2025	Espoo[29]
	2026	Jyväskylä[31]
	2027	Pori[32]
	2028	Oulu[33]

Urheilukuninkuuskilpailut

Pvm	Vuosi	Kisojen järjestyspaikka	Kuningas
3.8.	1902	Helsinki	Mikki Ketelä
31.7.–2.8.	1903		Väinö Sigell
23.7.–24.7.	1904		Aarne Salovaara
11.6.–12.6.	1905	Viipuri	Heikki Pennola
26.5.–27.5.	1906	Helsinki	Aarne Salovaara

Naiset

Naisten mestaruuksista oli kisattu jo vuosina 1913–1923, yleensä SM-viestien yhteydessä. Tuolloin lajeina olivat 100 metriä ja 4×100 metrin viestijuoksu. Vuodesta 1959 lähtien Kalevan kisat ovat olleet yhteiset sekä naisille että miehille.

Pvm	Vuosi	Paikka
22.8.	1945	Turku
4.8.	1946	Seinäjoki
17.8.	1947	Kouvola
15.8.	1948	Tampere
14.8.	1949	Varkaus
12.–13.8.	1950	Valkeakoski
12.8.	1951	Helsinki
24.8.	1952	Heinola
16.8.	1953	Salo
15.8.	1954	Tampere
14.8.	1955	Mäntsälä
26.8.	1956	Ruokolahti
11.8.	1957	Valkeakoski
3.8.	1958	Kauniainen

Kisaennätykset

Kalevan kisojen parhaat tulokset nykyisessä kisaohjelmassa olevissa lajeissa kaikki tulokset huomioon ottaen (myös tuulitulokset).

Lähteet: Tilastopaja^[34][35]

Miehet

Laji	Tulos	Urheilija		Päivä ja paikka	Huomioita
100 m	10,18w	Tommi Hartonen	HIFK	19.7.2002 Joensuu	Tuuli +3,8 m/s. Alkuerässä.
200 m	20,62	Samuel Purola	Oulun Pyrintö	7.8.2022 Joensuu
400 m	45,8h	Markku Kukkoaho		11.8.1974 Jyväskylä
800 m	1.47,0h	Pekka Vasala	Mäntsälän Urheilijat	12.8.1972 Joensuu
1 500 m	3.38,07	Ari Paunonen	Sulkavan Urheilijat -41	31.7.1977 Tampere
5 000 m	13.24,78	Lasse Virén	Myrskylän Myrsky	2.7.1976 Turku
10 000 m	27.52,80	Martti Vainio	Saarijärven Pullistus	14.8.1987 Kuopio
3 000 m ej.	8.19,64	Tapio Kantanen	Viipurin Urheilijat	3.7.1976 Turku
110 m aj.	13,53w	Mikael Ylöstalo	IF Sibbo-Vargarna	7.8.1988 Hämeenlinna	Tuuli +2,1 m/s.
400 m aj.	49,25	Antti Sainio	Tampereen Pyrintö	3.8.2025 Espoo	[36]
korkeushyppy	228	Erkki Niemi	Vaasan Vasama	7.7.1984 Kajaani
	228	Mika Polku	Virtain Urheilijat	18.8.2000 Lahti
seiväshyppy	570	Jani Lehtonen	Keski-Uusimaan Urheilijat	30.7.1993 Mikkeli
pituushyppy	819	Tommi Evilä	Tampereen Pyrintö	1.8.2009 Espoo
kolmiloikka	17,04w	Johan Meriluoto	Porvoon Akilles	8.7.2001 Turku	Tuuli +2,4 m/s.
kuulantyöntö	21,10	Mika Halvari	Kemin Kunto	21.7.1995 Lapua
kiekonheitto	66,37	Frantz Kruger	Vasa IS	5.8.2007 Lappeenranta
moukarinheitto	80,20	Olli-Pekka Karjalainen	Töysän Veto	9.8.2003 Helsinki
keihäänheitto	89,43	Tero Pitkämäki	Nurmon Urheilijat -99	5.8.2007 Lappeenranta
kymmenottelu	8224	Eduard Hämäläinen	Kuortaneen Kunto	20.8.2000 Lahti
10 000 m kävely	38.51,00	Aku Partanen	Lappeenrannan Urheilu-Miehet	2.8.2025 Espoo	[37]

Naiset

Laji	Tulos	Urheilija		Päivä ja paikka	Huomioita
100 m	11,19w	Lotta Kemppinen	HIFK-friidrott	28.6.2024 Vaasa	Tuuli +2,1 m/s. [38]
200 m	22,96	Pirjo Häggman	Helsingin Kisa-Veikot	2.7.1976 Turku
400 m	50,67	Riitta Salin	Viipurin Urheilijat	4.7.1976 Turku
800 m	2.00,33	Sara Lappalainen	Porvoon Akilles	30.6.2024 Vaasa
1 500 m	4.06,68			28.6.2024 Vaasa
5 000 m	15.05,86	Nathalie Blomqvist	IK Falken	30.6.2024 Vaasa
10 000 m	31.34,94	Camilla Richardsson	Esbo IF	28.7.2023 Lahti
3 000 m ej.	9.36,90	Sandra Eriksson	IK Falken	2.8.2015 Pori
100 m aj.	12,67	Lotta Harala	Tampereen Pyrintö	1.8.2025 Espoo	[39]
400 m aj.	54,95	Viivi Lehikoinen	HIFK	30.7.2023 Lahti
korkeushyppy	191	Minna Vehmasto	Kuusjoen Humu	1.7.1983 Pori
	191	Ella Junnila	Tampereen Pyrintö	28.8.2021 Tampere
seiväshyppy	472	Wilma Murto	Salon Vilpas	29.8.2021 Tampere
pituushyppy	673	Ringa Ropo	Lauttakylän Luja	28.7.1989 Turku
kolmiloikka	14,41w	Kristiina Mäkelä	Orimattilan Jymy	6.8.2022 Joensuu	Tuuli +2,2 m/s.
kuulantyöntö	18,23	Karoliina Lundahl	Oulun Pyrintö	7.7.1996 Tampere
kiekonheitto	64,16	Ulla Lundholm	Viipurin Urheilijat	7.8.1981 Oulu
moukarinheitto	73,54	Silja Kosonen	Turun Urheiluliitto	30.7.2023 Lahti
keihäänheitto	64,90	Paula Tarvainen	Noormarkun Nopsa	10.8.2003 Helsinki
seitsenottelu	6339	Maria Huntington	Tampereen Pyrintö	3.8.2019 Lappeenranta
10 000 m kävely	47.11,84	Anniina Kivimäki	Lapuan Virkiä	13.8.2020 Turku	[40]

• h = käsiaika
• w = tuulitulos

Katso myös

• Maastojuoksun Suomen-mestaruuskilpailut
• Vauhdittomien hyppyjen Suomen-mestaruuskilpailut
• Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut
• Luokka:Luettelot yleisurheilun Suomen mestareista