Kanava-palkinto

Kanava-palkinto on Kanava-lehden ja Otavan Kirjasäätiön yhteinen tietokirjalle vuosittain myöntämä palkinto. Se myönnetään vuoden parhaalle suomalaiselle politiikan, yhteiskunnan, talouden, historian tai kulttuurin alan tietokirjalle. Se myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.^[1]

Vuodesta 2025 alkaen palkitaan henkilöhistoriaa käsitteleviä tietokirjoja.^[2]

Palkitut ja ehdokkaat

Vuosi	Kirjailija[1]	Kirja[1]	Esiraati	Valitsija	Muut ehdokkaat
2012	Elina Lappalainen	Syötäväksi kasvatetut – miten ruokasi eli elämänsä (Atena)	Seppo Zetterberg & Johanna Vehkoo[3]	Ville Pernaa[3]	Kai Häggman: Sanojen talossa – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1890-luvulta talvisotaan (SKS) Markku Kuisma & Teemu Keskisarja: Erehtymättömät – tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa (WSOY) Mirkka Lappalainen: Jumalan vihan ruoska – suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697 (Siltala) Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset suomalaiset – kohtaamisia 1896–1953 (SKS) Hanna Nikkanen: Verkko ja vapaus (Into) Heikki Patomäki: Eurokriisin anatomia – mitä globalisaation jälkeen? (Into) Sirkka-Liisa Ranta: Naisten työt – pitkiä päiviä, arkisia askareita (Karisto) Jukka Tarkka: Karhun kainalossa – Suomen kylmä sota 1947–1990 (Otava) Kirsi Vainio-Korhonen: Ujostelemattomat – kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (WSOY)[3]
2013	Petteri Pietikäinen	Hulluuden historia (Gaudeamus)	Marketta Mattila & Juhana Aunesluoma[4]	Ville Pernaa[4]	Heikki Aittokoski: Narrien laiva. Matka pieleen menneessä maailmassa (HS-kirjat) Elina Grundström: Musta orkidea. Tositarina kukkasista jotka menettivät tuoksunsa (Nemo) Markku Jokisipilä & Janne Könönen: Kolmannen valtakunnan vieraat. Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933–1944 (Otava) Pauliina Kainulainen: Metsän teologia (Kirjapaja) Harri Kalha: Birger Kaipiainen (SKS) Mia Kankimäki: Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (Otava) Rauli Partanen, Harri Paloheimo & Heikki Waris: Suomi öljyn jälkeen (Into) Mikko-Olavi Seppälä & Riitta Seppälä: Aale Tynni. Hymyily, kyynel, laulu (WSOY) Juhani Suomi: Mannerheim. Viimeinen kortti? (Siltala)[4]
2014	Kalle Kniivilä	Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö (Into)	Elina Grundström & Mikko Majander[5]	Ville Pernaa[5]	Timo Harakka: Suuri kiristys – Tie ulos eurokriisistä (Schildts & Söderströms) Markku Jokisipilä: Punakone ja vaahteranlehti (Otava) Mirkka Lappalainen: Pohjolan leijona – Kustaa II Adolf ja Suomi 1611–1632 (Siltala) Hanna Nikkanen & Antti Järvi: Karanteeni – kuinka AIDS saapui Suomeen (Siltala) Semi Purhonen ja työryhmä: Suomalainen maku – Kulttuuripääoma, kulutus ja elämäntyylien sosiaalinen eriytyminen (Gaudeamus) Panu Rajala: Tulisoihtu pimeään – Olavi Paavolaisen elämä (WSOY) Agneta Rahikainen: Edith – runoilijan elämä ja myytti (Schildts & Söderströms) Maarit Tyrkkö: Tyttö ja nauhuri (WSOY) Liisa Vihmanen: Varpaille – Balettia koko elämä (Kirjapaja)[5]
2015	Markku Kuisma	Venäjä ja Suomen talous 1700–2015 (Siltala)[6]	Markku Jokisipilä & Elina Lappalainen[7]	Tuomo Lappalainen[7]	Niina Junttila: Kavereita nolla – Lasten ja nuorten yksinäisyys (Tammi) Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiskiista (Into) Yusuf M. Mubarak, Eva Nilsson & Niklas Saxén: Suomen somalit (Into) Iris Pasternack: Tautitehdas – Miten ylidiagnostiikka tekee meistä sairaita? (Atena) Touko Perko: Mies, liekki ja unelma – Nobelisti A. I. Virtasen elämäntyö (Otava) Maija Salmi: Paholaisen juna – Matkalla kohti amerikkalaista unelmaa (Atena) Ville Similä & Mervi Vuorela: Valtio vihaa sua – Suomalainen punk ja hardcore 1985–2015 (Like) Tuomas Tepora: Sodan henki – Kaunis ja ruma talvisota (WSOY) Pekka Valtonen: Puolen maailman valtias – Kaarle V:n 1500-luku ja Euroopan mahdin synty (Gaudeamus)[7]
2016	Tiina Airaksinen, Elina Sinkkonen & Minna Valjakka	Enemmän kuin puoli taivasta (Art House)[8]	Johanna Korhonen & Vesa Vares[9]	Tuomo Lappalainen[9]	Marjaliisa Hentilä & Seppo Hentilä: Saksalainen Suomi 1918 (Siltala) Maijastina Kahlos: Rooman viimeiset päivät (Otava) Katja Kettu, Meeri Koutaniemi & Maria Seppälä: Fintiaanien mailla (WSOY) Juho Saari (toim.): Yksinäisten Suomi (Gaudeamus)[9]
2017	Hanna Nikkanen ja työryhmä	Hyvän sään aikana. Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken (Into)	Unto Hämäläinen & Mari K. Niemi	Tuomo Lappalainen	Martti Backman: Vakoojat. Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933 (Gummerus) Perttu Immonen: Suomen rahvaan historia. Kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle (Atena) Minna Maijala: Kultakauden maanalainen vastarinta. Sortokauden taisto isänmaan ja sananvapauden puolesta (Otava) Henrik Meinander: Gustaf Mannerheim – Aristokraatti sarkatakissa (Otava)[10]
2018	Mirkka Lappalainen[11]	Pohjoisen noidat	Tuomas Forsberg, Tiina Raevaara[12]	Tuomo Lappalainen	Seppo Hentilä: Pitkät varjot (Siltala) Minttu Jaakkola, Timo Vuorisalo ja Lasse Peltonen: Saimaannorppa ja ihminen (Into) Kirsi Vainio-Korhonen: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa (SKS) Antto Vihma, Jarno Hartikainen, Hannu-Pekka Ikäheimo ja Olli Seuri: Totuuden jälkeen (Teos)[13]
2019	Juha Kauppinen	Monimuotoisuus – Kertomuksia katoamisista (Siltala)	Markku Kuisma, Riikka Suominen[14]	Tuomo Lappalainen	Jouko Aaltonen ja Seppo Sivonen: Orjia ja isäntiä – Ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla (Into) Asta Leppä: Sävyttömät sanat – Kun vastakkainasettelut saivat vallan (Kirjapaja) Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö ‒ vallasta, kirjallisuudesta ja Nobelin palkinnosta (Tammi) Jouni Tikkanen: Lauma – 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa (Otava)[14]
2020	Saana-Maria Jokinen	Ääniä sodasta – Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan (Gaudeamus)	Katri Merikallio & Jukka-Pekka Pietiäinen[15]	Tuomo Lappalainen[15]	Heikki Aittokoski: Onnellistan saari – matka täydelliseen yhteiskuntaan (HS Kirjat) Marko Juntunen: Matkalla islamilaisessa Suomessa (Vastapaino) Mikko Majander: Komplekseja, kilpailua ja kumppanuutta Suomen ja Ruotsin suhteissa (Siltala) Leena Malkki: Mitä tiedämme terrorismista (Otava)[15]
2021	Ritva Kylli	Suomen ruokahistoria. Suolalihasta sushiin (Gaudeamus)	Kati Katajisto & Matti Mörttinen[16]	Tuomo Lappalainen[16]	Minna Maijala: Katri Vala. Kulkuri ja näkijä (Otava) Jaakkojuhani Peltonen: Aleksanteri Suuri. Sankari ja myytti (Gaudeamus) Helena Ruuska: Mary Gallen-Kallela. Olisit villiä villimpi (WSOY) Hanna-Reetta Schreck: Säkenöivät ja oikukkaat. Suomen kultakauden naisia (Like)[16]
2022	Reetta Hänninen	Tulisydän – Maissi Erkon kiihkeä elämä (Otava)[17]	Pauliina Raento & Heikki Vento[17]	Tuomo Lappalainen[17]	Jessica Haapkylä: Valtameret ja ilmastonmuutos. Miten meret auttavat meitä ja miten me autamme meriä (Minerva) Mikko Huhtamies: Seitsemäs vyöhyke. Pohjoista merihistoriaa (Siltala) Antti Malinen ja Tuomo Tamminen: Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa (Gaudeamus) André Swanström: Valkoisen uskon soturi. Jääkäri, pappi ja SS-mies Kalervo Kurkiala (Atena)[18]
2023	Sonja Saarikoski	Naisvangit (Siltala)[19]	Riitta Kylänpää & Juho Rahkonen[20]	Tuomo Lappalainen[20]	Elina Grundström, Ukrainan musta multa (WSOY) Jukka Korpela, Muinais-Venäjän myytti (Gaudeamus) Ville Mäkipelto, Paavo Huotari, Sensuroitu (Otava) Sakari Siltala, Korkea peli (Siltala)[20]
2024	Riku Keski-Rauska	Kasvonsa peittänyt mies. Juha Vikatmaan elämä (Docendo)[21]	Päivi Lipponen & Merja Ylä-Anttila[22]	Tuomo Lappalainen[22]	Jenni Kirves: He selvisivät sodasta (­WSOY) Laura Niemi: Työelämän tyhjänpuhujat. Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan (SKS Kirjat) J. P. Pulkkinen: Diplomaatti. Hans-Friedrich von Ploetzin eurooppalainen odysseia (Gummerus) Kati Reijonen: Iso äitiys. Äideistä, isoäideistä ja vanhoista naisista (Atena)[22][23]
2025	Maria Jokela & Joonas Vanhala (toim.)	Gaius Julius Caesar (Gaudeamus)[24]	Tuomo Lappalainen, Laura Kolbe & Kalle Virtapohja[25]	Suvi-Anne Siimes[25]	Neil Hardwick: Poistetut kohtaukset (WSOY) Tuula Karjalainen: Tove Jansson ja maailman lapset (Tammi) Heini Kilpamäki: Aseman nainen (Into) Hannu Salmi: Frans Leijon. Kuurosokean ihmeellinen elämä (Otava)[25]