Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit ovat Suomessa usealle paikkakunnalle toisen maailmansodan jälkeen pystytettyjä muistomerkkejä. Niitä pystytettiin, koska omaiset eivät voineet vierailla luovutetun Karjalan alueelle haudattujen vainajien alkuperäisillä haudoilla. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki löytyy lähes jokaisesta Suomen kunnasta.^[1] Usein tällainen muistomerkki on pystytetty joko luterilaiselle hautausmaalle tai paikallisen ortodoksisen kirkon tai rukoushuoneen viereen.

Kirsti Liimataisen suunnittelema Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Viitasaarella. Muistomerkki on vuodelta 1962.

Tukholmassa Suomalaisen kirkon seinällä on Karjalaan jääneiden vainajien muistolaatta.

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkkejä ryhdyttiin pystyttämään järjestelmällisesti 1950-luvulla. Karjalan Liitto teki aiheesta aloitteen vuonna 1951 ja toimitti paikallisille Karjalaseuroille viisi kuvanveistäjä Kirsti Liimataisen suunnittelemaa vaihtoehtoista mallia. Tiettävästi ensimmäinen muistomerkki pystytettiin Humppilaan vuonna 1952.^[2] Liimataisen malleihin perustuneita muistomerkkejä pystytettiin lukuisille paikkakunnille, kuten Rovaniemelle, Kajaaniin, Saloon, Imatralle, Riihimäelle, Jämsään, Nokialle, Haapamäelle, Kauhajoelle, Kankaanpäähän ja Rautalammille.^{[3][4][5][6][7][8]} Helsingin Hietaniemen hautausmaalle pystytettiin 1957 valtakunnallinen Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, jonka on suunnitellut Armas Tirronen.^[2][9]

Katso myös

• Luettelo Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkeistä