Kauriit
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Kauriit,[2] aiemmin peurat[3] (Capreolinae[4] tai Odocoileinae) on sorkkaeläimiin kuuluva hirvieläinten heimon alaheimo, johon on luettu yhdeksän sukua ja 22 lajia.[4] Siitä on käytetty myös nimeä varsinaiset hirvet [5][6] erotukseksi jalohirvistä eli jalokauriista (Cervinae).
Kauriiden elinympäristöä ovat pääasiassa taajat ja harvat metsät, mutta jotkin lajit elävät myös tundralla ja avoimilla ruohoaroilla. Kauriilla on pienempi pötsi kuin jalokauriilla, joten ne syövät enimmäkseen lehtiä, versoja, ruohoja ja muita ruuansulatuksessa helposti hajoavia kasvinosia[6]. Tällaista vähän selluloosaa sisältävää ravintoa on saatavilla rajoitetusti, mistä johtuen useimmat kaurislajit eivät elä suurissa laumoissa.[6] Esimerkiksi metsäkaurisuros hallitsee yksin reviiriään ja pyrkii aggressiivisesti estämään muita uroksia saapumasta sinne[6].
Kauriita elää luonnonvaraisina lähes kaikkialla maapallolla Saharan eteläpuolista Afrikkaa ja Oseaniaa lukuun ottamatta. Suomessa elää luonnonvaraisena neljä kauriiden alaheimon lajia: hirvi, metsäkauris, peura ja valkohäntäkauris (valkohäntäpeura). Hirvi on näistä lajeista selvästi kookkain. Kaikki Suomen kaurislajit ovat riistaeläimiä. Täpläkauris eli kuusipeura ei nimestään huolimatta kuulu kauuriiden alaheimoon vaan jalokauriisiin.[6]
Remove ads
Suvut[4][2]
- Hirvet – Alces
- Suokauriit – Blastocerus
- Metsäkauriit – Capreolus
- Hippocamelus ("hemulit")
- Piikkokauriit – Mazama
- Valkohäntäkauriit – Odocoileus
- Pampakauriit – Ozotoceros
- Pudut – Pudu
- Peurat – Rangifer
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads