Kauvatsanjoen valuma-alue

Kauvatsanjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.15) on Kokemäenjoen vesistössä (35) sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Sen laskujoki on Ala-Kauvatsan joki, joka yhtyy Kokemäenjoen vesistön pääuomaan Kokemäenjokeen Huittisten Lauttakylän lähellä. Kokemäenjoki kuuluu yhtymäkohdassa Kokemäenjoen yläosan alueen (35.12) Karhiniemen alueeseen (35.122).^[2][3][4]

Kauvatsanjoen valuma-alue (2. jakovaihe: 35.15)
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Satakunta, Pirkanmaa
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
Merialue	Itämeren valuma-alue
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
1. jakovaihe	Kokemäenjoen alue (35.1)
2. jakovaihe	Kauvatsanjoen valuma−alue (35.15)
Vesistöjako	Kauvatsanjoen alao. alue (35.151), Sääksjärven alue (35.152), Piilijoen alue (35.153), Kiikoisjoen alue (35.154), Mouhijärven alue (35.155), Sävijoen alue (35.156), Rukajoen valuma-alue (35.157), Märkäjärven alue (35.158), Vesajärven valuma-alue (35.159).
Laskujoki	Ala-Kauvatsan joki
Pääuoma	←Puurijärvi ←Kauvatsanjoki ←Sääksjärvi ←Piilijoki ←Mouhijoki ←Mouhijärvi ←Kourajoki ←Kourajärvi ←Leppijoki ←Taipaleenjoki ←Kirjasjärvi ←Toijasjoki ←Vesajärvi ←Oksijoki ←Jyräjoki
Koordinaatit	61°14′49″N, 22°32′42″E
Mittaustietoja
Valuma-alue	805,33 km² [1]
Järvisyys	8,49 % [1]
Alueen pituus	60 km [2]
Alueen leveys	35 km [2]
Pääuoma	88,6 km [2][a]
Ala-Kauvatsanjoki yhtyy Kokemäenjokeen Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa.
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Valuma-alueen kuvaus

Vesistöalueen sijainti

Vesistöalue alkaa Ikaalisissa Hämeenkankaalta ja päättyy Kokemäelle ja Huittisiin Kokemäenjokeen. Valuma-alue sijaitsee Satakunnassa Huittisten, Kokemäen, Ulvilan ja Porin alueilla, sekä hieman myös Jämijärvellä, ja Pirkanmaalla Sastamalan, Hämeenkyrön ja Ikaalisten alueilla. Valuma-alue on 60 kilometriä pitkä ja 35 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 805,33 neliökilometriä (tai 824,04 km² ^[2]) ja järvisyys 8,49 %.^[1] Kauvatsanjoen valuma-alue sijaitsee Kokemäenjoen alueen (35.1) pohjoisreunassa. Sitä reunustaa etelässä Kokemäenjoen yläosan alue (35.12) ja vedenjakajan takana sijaitsevat idässä Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14), luoteessa Karvianjoen vesistö (36), pohjoisessa Ikaalisten reitin valuma-alue(35.5) ja idässä Saikkalanjoen valuma-alue(35.16).^[3][2][4]

Pääuoman kulku ja sen pituus

Kauvatsanjoen valuma-alue on hyvin pitkä verrattuna sen leveyteen ja sen vesistöalueet sijaitsevatkin siinä peräkkäin. Poikkeuksena on Rukajoen valuma-alue vesistöalueen alajuoksulla. Vesistöviranomaisten jaettua valuma-alueen näin, on pääuoman reitti helppo valita. Alajuoksulla siihen kuuluvat alhaalta lukien Ala-Kauvatsan joki, Puurijärvi, Kauvatsanjoki, Sääksjärvi, Piilijoki eli Jaaranjoki, Kiikoisjärvi, Kiikoisjoki eli Mouhijoki, Mouhijärvi, Kourajoki, Kourajärvi, Kirkkojärvi, Koivuniemenjärvi ja Leppijoki. Tämän jälkeen jokihaaroijen valinta mukaan pääuomaan vaatinee perusteluita. Kun pääuomaan valitaan se jokihaaroista, jossa virtaa eniten vettä, tulisi vertailussa käyttää virtaamatietoja. Niiden puuttuessa käytetään jokihaarojen valuma-alueiden pinta-aloja, joka on luotettava menetelmä useimmissa tilanteissa. Leppijoen yläjuoksulla Leppälammiin laskevat Torisevanoja, jonka valuma-alueen pinta-ala on 14,24 km², ja Taipaleenjoki, jonka valuma-alue on 210,56 km². Taipaleenjokeen yhtyy oikealta Sävijoki (90,18 km²). Se valittaisiin muuten, mutta Taipaleenjoen yläjuoksun valuma-alue on suurempi (119,82 km²). Pääuoma virtaa siellä Kirjasjärven ja Märkäjärven läpi. Vesajärvestä ja Hirvonjärvestä alkava Toijasjoki laskee Märkäjärveen. Pääuoma virtaa aivan valuma-alueen itäreunalla, jossa jokihaaroja on vähän. Vesajärveen laskeva Oksijoki muodostuu alajuoksulla jokihaarasta, jossa Koivistonoja (11,17 km²) tulee vasemmalta ja Oksijoki (48,11 km²) oikealta puolelta. Ylempänä Oksijokeen (20,1 km²) yhtyy oikealta tuleva Jyräjoki (24,49 km²), joten pääuomaan valitaan tällä Jyräjoki.^[2]

Pääuoman pituus muodostuu edellä lueteltujen jokien osuuksien pituuksista ja järvenselkien yli mitatuista matkoista. Ala-Kauvatsan joesta Mouhijärven luusuaan tulee pituutta 53,761 kilometriä ja sieltä eteenpäin Jyränjoen alkupisteeseen 32,366 kilometriä lisää. Kun näihin mittoihin lisätään Jyräjoen yläosasta valuma-alueen vedenjakajalle kertyvästä matkasta puolet eli 2,5 kilometriä, saadaan hyvä arvio pääuoman pituudesta. Se on 88,6 kilometriä.^[2]

Pääuoman alajuoksun eri osuuksien nimityksistä

Kauvatsanjoki oli aiemmin laajempi käsite. Vanhoissa kartoissa samaa nimeä käytettiin Kokemäenjoesta Mouhijärvelle saakka. Nykyään jokea, joka on selkeästi valuma-alueensa pääuoma, kutsutaan eri paikoissa erilaisilla nimillä. Lyhyttä osuutta Puurijärveltä Kokemäenjokeen kutsutaan Ala-Kauvatsan joeksi. Osuutta Sääksjärvestä Puurijärveen kutsutaan Kauvatsanjoeksi. Kiikoisjärven ja Sääksjärven osuus on aluksi Jaaranjoen ja sitten Piilijoen niminen. Mouhijärven ja Kiikoisjärven osuutta kutsutaan sekä Kiikoisjoeksi että Mouhijoeksi.^[5][6]

Jakautuminen osa-alueisiin

Kauvatsanjoen valuma-alueen kolmannen jakovaiheen vesistöalueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet yhtyvät kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan kuuluvat vesistöalueet on lihavoitu.^[4]

• Kauvatsanjoen alaosan alue (35.151)

• Sääksjärven alue (35.152)

• Rukajoen valuma-alue (35.157)
• Piilijoen alue (35.153)

• Kiikoisjoen alue (35.154)

• Mouhijärven alue (35.155)

• Sävijoen alue (35.156)

• Märkäjärven alue (35.158)

• Vesajärven valuma-alue (35.159)

Yleistä

Pääuoman sivu-uomia

Kauvatsanjoen valuma-alueen pääuoman sivu-uomia on kerätty alla olevaan taulukkoon. Taulukon tietojen lähteet näkyvät taulukon alla ja ne on yksilöity kunkin rivin oikeassa sarakkeessa. Sivu-uomat on kuvailtu tarkemmin taulukon jälkeen kirjoitetussa tekstissä.

Sivu-uoman nimi	pääuoman kohta	Etäisyys Kokemäen- joesta (km)	Pituus (km)	Virtaama (MQ m³/s)	Valuma-alue (km²)	Lähteet
Ala-Kauvatsan joki yhtyy Aronkulmalla Kokemäenjoen Kyttälänhaaraan
Jalonoja	Puurijärvi	7	5		25	2,2,2,2,–,4
Kuoppalanjoki	Kauvatsanjoki, Kuoppakoski	18	3		29	2,2,2,2,–,4
Pirisjoki	Sääksjärvi	25	11		22	2,2,2,2,–,4
Rukajoki	Sääksjärvi	26			65	2,2,2,–,–,3
Nevanoja	Piilijoki	35	9		10	2,2,2,2,–,3
Hyssänoja	Jaaranjoki	39				2,2,2,–,–,–
Pajistonoja	Kiikoisjärvi	40	5		15	2,2,2,2,–,3
Raudunoja	Kiikoisjärvi	40	6		14	2,2,2,2,–,4
Kuorsumaanoja	Kiikoisjoki, Myöntee	46	6		31	2,2,2,2,–,4
Kuivankoskenoja	Kiikoisjoki, Jokikulma	47			13	2,2,2,–,–,3
Myllyoja	Mouhijoki, Putaja					2,2,2,–,–,–
Karhuoja	Mouhijärvi	55			10	2,2,2,–,–,3
Uuhioja	Mouhijärvi					2,2,2,–,–,–
Karinoja	Mouhijärvi	56			33	2,2,2,–,–,3
Kalaportaanoja	Kourajoki					2,2,2,–,–,–
Vekhoja	Kourajärvi					2,2,2,–,–,–
Kirkko-oja	Kourajärvi, Kirkkojärvi					2,2,2,–,–,–
Hoivasoja	Kourajärvi, Koivuniemenjärvi	63	7		11	2,2,2,2,–,3
Torisevanoja	Leppälampi	66	4		14	2,2,2,2,–,3
Sävijoki	Taipaleenjoki	66	21		89	2,2,2,2,–,3
kanava Makkosselältä	Nokkamaa	70			18	2,2,2,–,–,3
Hanhioja	Toijasjoki, Lahdenperä					2,2,2,–,–,–
Koivistonoja	Oksjoki, Ihanankulma	81			11	2,2,2,–,–,3
Oksjoen latvaosuus	Jyräjoen suu	83			21	2,2,2,–,–,3
Pääuomaa on yläjuoksulla jäljellä Jyräjoen osuus eli noin viisi kilometriä.

Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = katsottu tai mitattu Karttapaikan verkkopalvelusta ^[6], 3 = katsottu SYKE:n VALUE valuma-aluerajaustyökalulla ^[7], 4 = luettu SYKE:n HERTTA-verkkopalvelun virtavesien tietokannasta

Valuma-alueen kuvaus

Valuma-alueen vesistö on kuvailtu lähtien liikkeelle sen alajuokusulta edeten jokien haaroja myöten yläjuoksulle päin. Joidenkin järvien tai jokihaarojen yhteyteen on merkitty sen valuma-alueen pinta-ala ja pituus sulkeisiin.

Kauvatsanjoen alaosan alue (35.151)

Kauvatsanjoen alaosan alue käsittää Kokemäenjoen ja Sääksjärven välisen osuuden, jonka sisältämän valuma-alueen pinta-ala on 118 km² (joen suun valuma-alueen ja Sääksjärven luusuan valuma-alueen erotus).^[8]

• Kauvatsanjoki yhtyy Ala-Kauvatsan jokena Kokemäenjokeen Huittisten ja Kokemäen rajalla. Se on Puurijärven laskujoki.^[5]
• Puurijärveen laskee myös Jalonoja (25 km²), jonne Tervajärven laskuoja osittaa. Jalonojaan yhtyy etelästä 4,3 kilometriä pitkä Kakkistenoja sekä Tervajärven suunnalta tuleva haara. On myös mahdollista, että osa Aurajärven vesistä kulkeutuisi Jalonojan suuntaan.^[8][5]
• Kauvatsanjoki (12,5 km) laskee Sääksjärvestä Puurijärveen matalaa savitasankoa pitkin. Siihen yhtyy vain yksi merkittävä Kuoppalanjoki.^[8][6]
• Kuoppalanjoki (2,9 km ja 29 km²) on Lievijärven laskujoki. Lievijärveä säännöstellään luusuassa olevan patorakennelman avulla ja koko Kuoppalanjoken vettä käytetään erilaisten lampareiden ja altaiden täyttämiseen. Lievijärveen laskee Pätkystenoja, joka on Pätkysjärven laskuoja. Myös Aurajärven virtaamasta ainakin osa päättyy Lievijärveen Jyränlahteen laskevan ojan kautta.^[8][6]

Sääksjärven alue (35.152) ja Rukajoen valuma-alue (35.157)

Sääksjärven alueeseen (sisältää valuma-aluetta 140 km²) luetaan Sääksjärvi ja muut siihen laskevat ojat ja niiden järvet lukuun ottamatta Rukajoen valuma-aluetta ja Piilijoen aluetta. Rukajoen valuma-alue esitellään omassa artikkelissa sekä lyhyesti tässä alla.^[8]

Sääksjärven alueella on muutama oja, joka laskee Sääksjärveen.

• Järven etelärantaan Hyytinlahteen virtaa laskuoja Matinjärvestä ja Kolmikourasta. Muut tämän alueen ojista laskevat suoraan Kokemäenjokeen.^[9]
• Vanhanpirtinlahteen, joka sijaitsee järve luoteisosassa, laskee lyhyt oja Kannusjärvestä.^[9]
• Pari kilometriä tästä itään laskee Liesoja, joka on Housujärven laskuoja.^[9]
• Sammakkalahti on seudulla outo lampi, jossa silmiinpistävää on lammessa oleva suuri määrä siirtolohkareita. Lampeen laskee myös Haukioja, joka on Haukijärven laskuoja.^[10]
• Pirisjoki (10,9 km ja 22 km²) laskee Sääksjärven kylän Myllymaahan.^[8][10]
• Rukajoen valuma-alueen (65 km²) laskujoki Rukajoki virtaa samaan lahteen kuin Piilijokikin. Joki kerää vetensä Kivijärvenkylän seuduilta, missä on kuivatetun Rukajärven lisäksi useita muitakin järviä. Rukajoki haarautuu Kivijärvellä. Yksi haara tuo latvavesien vedet Lutalammelta ja Lutajärveltä ja toinen haara tuo vedet umpeenkasvaneiden Pikku Mustajärven ja Iso Mustajärven seuduilta Sääksjärveen.^[8][10]

Piilijoen alue (35.153)

Piilijoen alue, joka alkaa Kiikoisjärvestä ja päättyy Sääksjärveen, sisältää kaikki ojat ja järvet, jotka laskevat Piilinjokeen eli Jaaranjokeen sekä Kiikoisjärveen. Piilijoki on 13,5 kilometriä pitkä. Valuma-alueessa Piilijoen osuudeksi jää 98 km² ja Kiikoisjärven osuudeksi jää 43 km².^[8]

• Nevanoja yhtyy Piilijokeen 7,6 kilometriä joen suusta ylävirtaan päin. Nevanojan pituus on 8,9 kilometriä ja valuma-alueen pinta-ala on 15 km². Ojan latva sijaitsee 81,5 metriä merenpinnan yläpuolella, kun yhtymäkohta on enää 55 metrissä. Ojalle tulee siten pudotusta 26,5 metriä.^[8]
• Hyssänoja laskee pohjoisesta suoalueelta, missä sijaitsee ojituksella suoksi kuivatettu Liehuvanjärvi.
• Kiikoisjärvi valuma-alueen joelle läpikulkupaikka. Järveen laskee kolme suurempaa ojaa. Pohjoiseen laskee Pajistonoja, joka on noin 5 kilometriä pitkä ja sen valuma-alue on 16 km². Pienempi Nutonoja laskee järven koillisosaan ja järven eteläkärkeen Raudunoja, joka on noin 6 kilometriä pitkä ja jonka valuma-alue on 14 km².^[8]

Kiikoisjoen alue (35.154)

Kiikoisjoen alue, joka alkaa Mouhijärvestä ja päättyy Kiikoisjärveen, sisältää kaikki ojat ja järvet, jotka laskevat Kiikoisjokeen eli Mouhijokeen.

• Marjajärvi on suuri järvi, joka kuivatettiin vuonna 1968. Kuivatuksen yhteydessä Kiikoisjoen uoma siirrettiin kiertämään Marjajärven pohjoisrantaa, jolloin entisen järven kuivatusojat ohjattiin uoman viereen tyhjiksi pumpattaviksi.
• Kiikoisjoen uuteen uomaan on ohjattu Koursumaanoja (6,0 km ja 31 km²), joka on Kuorsumaanjärven laskuoja. Järveen laskee myös Jättijärvi ja sen lähellä oleva laskuojaton Jattujärvi kuuluu samaan valuma-alueeseen.
• Kuivankoskenoja ja Kätyrinoja yhtyvät yhteiseksi laskuojaksi, joka taas yhtyy Kiikoisjokeen heti ennen Marjajärveä.
• Ämmänoja on noin 5 kilometriä pitkä oja.
• Hirvioja on yli 4 kilometriä pitkä oja, joka tuo Leppäkosken takaa olevilta soilta vedet.
• Myllyoja ja Karhuoja ovat Karhujärven laskuoja.
• Kaivantojärven laskuoja yhtyy Kiikoisjokeen kilometrin Putajan kylän alapuolella.

Mouhijärven alue (35.155)

Mouhijärven alue käsittää Mouhijärven ja kaikki siihen laskevat ojat ja niiden valuma-alueella olevat järvet. Lisäksi siihen luetaan Kourajoen, Kourajärven ja Kirkkojärven valuma-alueet Suodenniemen taajamaan asti. Taajaman pohjoispuolella on Koivuniemenjärvi, jonka kautta virtaa valuma-alueen pohjoisimmat vedet.

Ensimmäisenä luetellaan Mouhijärveen laskevat vedet kiertäen järvi Kiikoisjoen luusuasta lukien myötäpäivään.

• Karhuoja virtaa Mouhijärveen luoteesta ja on Ylisen Alhajärven, Vahlosen, Kailojärven, Iso-Ympyriäisen ja Pikku-Ympyriäisen yhteinen laskujoki.
• Kourajoki tuo valuma-alueen pohjoiset vedet Mouhijärveen. Se on Kourajärven laskujoki ja siihen laskee lännestä Kankaanjärvi.
• Karinoja laskee Mouhijärven koillisosaan ja se on Kuusjärven, Irriäisjärven, Ison Suksijärven, Pienen Suksijärven, Hiki-Suitun, Pohjusjärven ja pienen Paskalammin yhteinen laskujoki.
• Uuhioja juoksee Mouhijärveen etelästä. Sen lähteenä on pääasiassa Uuhissuo ja siihen laskeva Onkijärvi.
• Sammalusoja kokoaa Sammalusjärven ja Pirttijärven vedet.
• Pahalamminoja on Pahalammin laskuoja.

Kourajärveen laskevat vedet:

• Vehkaoja laskee lännestä ja tuo Ylisen Vehkajärven, Alisen Vehkajärven ja Kiivanan vedet Kourajärveen.
• Kirkkojärvi on kapean salmen kautta yhteydessä Kourajärveen.
• Itäpuolelta laskevat Paisjärvi ja Mustajärvi samaa laskuojaa myöten.

Kirkkojärveen laskevat vedet:

• Kirkko-oja laskee lännestä Suodenjärvestä Kirkkojärveen. Järvestä laskee myös toinen oja länteen, joten Suodenjärvi on bifurkaatiojärvi.
• Valkijärvi sijaitsee Suodenjärven vieressä ja laskee rinnakkaisella ojalla tämän viereen.
• Varsanoja laskee Kirkkojärven ja Koivuniemenjärven yhdistävään salmeen.
• Leppijoki kokoaa valuma-alueen yliset vedet Koivuniemenjärveen.
• Jyrmysjärvi on syntynyt harjun taakse ja laskee sen takaa lyhyen ojan kautta Koivuniemenjärveen.
• Ylinen Laisjärvi laskee Aliseen Laisjärveen, joka vuorostaan laskee Koivuniemenjärveen.

Sävijoen alue (35.156)

Leppijoki on Leppälammin laskujoki, joka laskee pohjoisen vedet Kourajärven Koivuniemenjärveen. Leppilammella on kaksi tulo-ojaa, jotka ovat Torisevanoja ja Sävijoki. Sävijoki (valuma-alue 1020 km²) yhtyy oikealta puolelta Tapaleenjokeen (valuma-alue 120 km²), joka on Kirjasjärven laskujoki.

• Torisevanoja (3,7 km ja 14 km²): Torisevanjärvi, Latvajärvi, Vähä Latvajärvi, Raistamojärvi, Mullijärvi,
• Lumiaisoja (7,8 km ja 24 km²): Majaniemenjärvi, Pikkulammi, Mustajärvi, Kalatonlampi, Alinen-Pylppynä, Keskinen-Pylppynä, Ylinen-Pylppynä, Saarijärvi, Katosjärvi, Kalhunjärvi ja Kummijärvi
• Muut Sävijoen valuma-alueen vesistöt: Kalatonjärvi, Pikkujärvi, Sävijärvi, Lamminjärvi, Viljamaanjärvi, Haukijärvi, Leppälammi, Majavesi, Mustajärvi, Sävilampi (e), Sävilampi (p), Heinilampi, Tervajärvi ja Valkujärvi

Märkäjärven alue (35.158)

Märkäjärven alue muodostuu niistä vesistöistä, jotka laskevat Märkäjärveen tai Kirjasjärveen. Muinaisen Märkäjärven vesialtaasta kuroutui 1800-luvun kuivatuksen yhteydessä erilleen viisi eri järveä tai lampea. Valuma-alueeseen kuuluu näiden lisäksi kaikki Oksjokeen laskevat lammet ja järvet. Alueen järviä ovat Kirjasjärvi, Märkäjärvi, Valkijärvi, Mustajärvi, Pikkujärvi, Makkosselkä, Alinen Maajärvi, Ylinen Maajärvi ja Pirttijärvi. Toijasjoki on Hirvonjärven laskuoja ja Niemenjoki, joka laskee Hirvonjärveen, on Vesajärve laskujoki. Laskuojattomia ovat Matalajärvi ja Syväjärvi.

Vesajärven valuma-alue (35.159)

Vesajärveen laskee yksi tulo-oja, joka kokoaa järvien laskuojat. Tämä Oksjoki laskee Vesajärveen pohjoisesta ja se saa alkunsa Vatulanharjun ja Hämeenkankaan etelärinteiltä. Melkein koko seutu on metsäistä suota, joka on ojitettu lähes kokonaan. Nämä järvet ja ojaverkosto muodostavat 68 km² suuruisen valuma-alueen, jossa on seuraavat järvet: Vesajärvi, Ihananjärvi, Lamminjärvi, Kirkkojärvi, Nahkalammi, Ahvenlammi ja Paalejärvi.

Huomioita

1. Valuma-alueen pääuoma on mitattu Paikkatietoikkunassa, jossa on käytettävissä vesistöviranomaisten määrittämiä joenuomien eri osuuksien pituuksia. Pituuden arviointi on selostettu artikkelin kappaleessa ”Pääuoman kulku ja sen pituus”.