Kiirunan kunta
kunta Norrbottenin läänissä, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Kiirunan[3] kunta (ruots. Kiruna kommun, pohjoissaameksi Girona gielda) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Lappiin. Kunnan keskustaajama on Kiiruna.[4]
Kunnan maapinta-ala on 19 155,37 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 22 555 henkeä (31.12.2021).[2]
Kiirunan väestötiheys on vain 1,2 asukasta neliökilometriä kohti. Koska 80 prosenttia väestöstä asuu Kiirunan taajamassa, suurimmassa osassa kuntaa väestötiheys jää tätäkin alhaisemmaksi.
Kunnan alueella suomella, meänkielellä ja saamella on virallisen vähemmistökielen asema. Alueella on ollut pitkään suomensukuista asutusta, mikä näkyy alueen nimistössä. Esimerkiksi Kiirunan kaupungin laidalla olevasta Luossajärvestä ja Kiirunavaarasta käytetään suomenkielisiä nimiä.
Remove ads
Maantiede
Kiiruna on Ruotsin pohjoisin kunta, ja pinta-alaltaan se on yhtä suuri kuin kolme maan eteläisintä maakuntaa Skoone, Blekinge ja Halland yhteensä. Yhteen aikaan Kiiruna oli luetteloissa maailman suurimpana kaupunkina pinta-alalla laskettuna. Tämä perustui tuolloin Ruotsissakin käytössä olleeseen tapaan pitää kokonaisia kuntia kaupunkeina. Tämä tapa on vieläkin käytössä Suomessa, ja sen perusteella Rovaniemeä on vuoden 2006 kuntaliitoksesta alkaen kutsuttu Euroopan suurimmaksi kaupungiksi.
Kiirunassa sijaitsee Ruotsin korkein tunturi Kebnekaise, korkeutta sillä on noin 2 110 metriä merenpinnasta. Kunnassa on yli 6 000 järveä, suurimpana Torniojärvi. Kunnan läpi virtaa seitsemän jokea, joiden nimet ovat Kainuunjoki, Torniojoki, Lainiojoki, Rautasjoki ja Vittankijoki, kuin myös Könkämäeno ja Muonionjoki, jotka kulkevat Suomen rajalla. Kunnassa sijaitsee Vadvetjåkkan kansallispuisto.
Vuonna 2007 kunnassa oli 1,75 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,009 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Remove ads
Kuntajaon kehitys
Kaaresuvannon pitäjä muodostettiin vuonna 1602 erottamalla se Ylitornion pitäjästä. Nimenä sillä oli Tornion lappalaisseurakunta, Tenoteklin seurakunta tai Enontekiön seurakunta. Pitäjä ulottui myös nykyisen Suomen alueelle. Kaaresuvannon pitäjästä erotettiin vuonna 1606 Simojärvi-niminen pitäjä, joka vuonna 1673 sai nimekseen Jukkasjärvi. Vuonna 1673 erotettiin vielä nykyisen Norjan puolella Ruijassa sijaitseva Koutokeino ja Suomen Utsjoki. Kun Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle Haminan rauhassa 1809, pitäjä tuli kuulumaan kahden valtion alueeseen. Vuonna 1813 pitäjä jaettiin, jolloin Suomen osasta tuli Enontekiö ja Ruotsin osasta Kaaresuvanto. Ruotsin puoleisesta pitäjän osasta käytettiin nimeä Enontekiö (ruots. Enontekis) Kaaresuvannon (ruots. Karesuando) ohella vuoteen 1907 asti.
Kaaresuvannosta erotetusta Jukkasjärvestä tuli maalaiskunta vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Maalaiskunnan alueella sijainneesta Kiirunan kaivosyhdyskunnasta tehtiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1908. Vuonna 1948 koko maalaiskunta muutettiin Kiirunan kaupungiksi. Tuolloin se oli pinta-alaltaan Ruotsin suurin kaupunki ja toiseksi suurin koko maailmassa Australian Queenlandissa sijaitsevan Mount Isan jälkeen. Kiiruna oli yksi viimeisistä kaupungeista, joita Ruotsiin perustettiin.
Kiiruna sai nykyiset rajansa vuonna 1971, jolloin siihen liitettiin Kaaresuvannon maalaiskunta. Samalla Kiirunasta tuli kunta, koska Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon.
Kirkollisesti nykyisen kunnan alue on kuulunut Jukkasjärven seurakuntaan, josta vuonna 1913 erotettiin Vittangin seurakunta. Kaaresuvannon alueella sijaitsee samanniminen seurakunta.
Remove ads
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 044 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 4,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 821 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 6,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 206 780 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 55 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 19,6 %
- 18–64-vuotiaat: 60,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 19,7 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Remove ads
Taajamat
Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,4 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 210 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Luettelossa mainituista taajamista Tuolluvaara on sittemmin kasvanut yhteen Kiirunan taajaman kanssa.[18]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Abisko
- Idivuoma
- Kauppinen
- Kurravaara
- Lannavaara
- Laxforsen (luoteisranta)
- Masugnsbyn (suom. Masuuni)
- Paksuniemi
- Piksinranta
- Saivomuotka
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
- Lainio
- Mertajärvi
- Närvä
- Riksgränsen
Muita paikkakuntia
- Björkliden
- Jostojärvi
- Kaalasjärvi
- Kattuvuoma
- Krokvik
- Kuoksu
- Käyrävuopio
- Laukuluspa
- Merasjärvi
- Alanen Soppero (ruots. Nedre Soppero)
- Nurmasuando
- Paittasjärvi
- Parakka
- Puoltsa
- Piilijärvi
- Rautas
- Rensjön
- Salmi
- Sevujärvi (tai Seojärvi)
- Tuolpukka
- Vittankijärvi
- Vivunki (ruots. Vivungi)
- Holmajärvi
- Nikkaluokta
Remove ads
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kiirunan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Remove ads
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Jukkasjärven piiri (Jukkasjärvi distrikt)
- Kaaresuvannon piiri (Karesuando distrikt)
- Vittangin piiri (Vittangi distrikt)
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Jukkasjärvi
- Vittangi
- Karesuando
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Jukkasjärvi (Simojärvi)
- Karesuando (Enontekis)
- Vittangi
Kirkot
Tornehamnin kirkko
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads