Kletsk
kaupunki Valko-Venäjällä From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Kletsk (valkoven. Клецк, ven. Клецк) on pieni kaupunki ja samanniminen maaseutuvaltainen hallinnollinen piiri Valko-Venäjän Minskin alueen lounaisosissa Baranavitšyn itäpuolella. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan kaupungissa asui 10 761 ja piirissä yhteensä 32 302 ihmistä.[2][3][4]
.jpg)
Remove ads
Historia
Kletsk on vanha aatelisten asuinpaikka. Historiallisissa dokumenteissa Turau-Pinskin herttuakunnan ajalta mainitaan paikkakunnan feodaalilinna jo vuonna 1127.
Ajanjaksolla 1558–1939 kaupunki linnoituksineen kuului Radvilan (Radziwill) aatelissuvun hallintaan Puola-Liettuan ja vielä Puolan alaisuudessa, pois lukien lyhyt neuvostomiehitys 1917–1919. Radviloiden Njasvižin, Olikan ja Kletskin sukuhaara, joka sai alkunsa Jonas Radvila I:stä 1500-luvun alkupuolella, ja jonka jäsenille hänen poikansa, Liettuan suuriruhtinaskunnan menestyksekkäänä hetmannina toiminut Mikalojus Radvila Musta hankki herttuan (herttuattaren) periytyvän arvonimen, on säilynyt nimenomaan Kletskin sukuhaaran jälkeläisten kautta nykypäivään asti.lähde? 1600- ja 1700-luvun sodissa kaupunki poltettiin ja tuhottiin useaan otteeseen. Vanhoissa piirroksissa kuvattu linna ympäristöineen hävisi tällöin suurelta osaltaan.
Syyskuussa 1939 puna-armeija liitti alueen Valko-Venäjän neuvostotasavaltaan. Toisen maailmansodan aikana saksalaisjoukot miehittivät kaupunkia 27. kesäkuuta 1941 – 2. heinäkuuta 1944.[5][6]
Remove ads
Liikenne
Pari kilometriä keskustasta koilliseen on Kletskin rautatieasema. Junarata liittää kaupungin Baranavitšyyn lännessä sekä Slutskiin ja Asipovitšyyn idässä. Kantatie P12 luo yhteyden Njasvižiin pohjoisessa (17 km) ja kantatiet P103 ja P4 Baranavitšyyn lännessä (noin 30 km). Etelään vievä kantatie P13 kytkee kaupungin Valko-Venäjän eteläosien poikittaisiin kantatie P43:een (16 km) ja valtatie M10:een.[1][3][7]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads