Koolapuu

Koolapuu (Cola acuminata)^[3][4] on puulaji koolapuiden (Cola) suvussa malvakasvien (Malvaceae) heimossa. Se kasvaa luontaisena Afrikan länsi- ja keskiosissa. Koolapuuta pidetään joskus lähisukuisen lajin Cola nitida synonyyminä, mutta yleisesti näitä pidetään kuitenkin kahtena erillisenä lajina.^[5][6] Kumpaakin lajia viljellään niiden kolapähkinöiksi kutsuttujen siementen vuoksi.^[7]

Koolapuu
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophyta
Lahko:	Malvales
Heimo:	Malvakasvit Malvaceae
Alaheimo:	Sterculioideae
Suku:	Koolapuut Cola
Laji:	acuminata
luokitusjärjestelmä:	APG III
Kaksiosainen nimi
Cola acuminata (P. Beauv.) Schott & Endl., 1832[2]
Synonyymit
Sterculia acuminata P. Beauv.
Katso myös
Koolapuu Wikispeciesissä   Koolapuu Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Kuvaus

Kukkia ja lehtiä.

Koolapuu on keskikokoinen puu. Se voi kasvaa noin 30 metriä korkeaksi, mutta jää yleensä 10–20-metriseksi. Runko on usein oksainen lähes tyveen asti. Oksat ovat tavallisesti kohenevia ja tiheään haaroittuneita. Kaarna on harmahtavaa ja vanhemmiten korkkimaista.^[7]

Lehdet ovat yksinkertaisia, ehyitä ja ruodillisia. Lehtilapa on nahkeapintainen, soikea tai vastapuikea ja tyvestään pyöristynyt. Se on keskimäärin noin 16 senttimetriä pitkä ja noin 5 senttimetriä leveä. Lehdet ovat yleensä kaartuneita tai vastakkaisesti taittuneita, harvoin suoria. Lehtiä kasvaa yleensä vain lähellä oksien kärkiä.^[7]

Kukat kasvavat vaihtelevan kokoisissa kukinnoissa. Kukkien valkoinen tai kellertävä kehä on avoimen kuppimainen. Kukat jakaantuvat yksineuvoisiin hedekukkiin ja kaksineuvoisiin kukkiin, joita kasvaa tavallisesti samassa puussa.^[7]

Hedelmä on suurehko, pinnaltaan ruskehtava kota. Se muodostuu useasta perättömästä, enimmillään noin 20 senttimetriä pitkästä emin vartalosta. Koolapuulla on tavallisesti 3–4 sirkkalehteä, joskus kuusikin.^[7]

Levinneisyys

Lehtiä, hedelmä ja siemeniä.

Koolapuu esiintyy luontaisena Länsi- ja Keski-Afrikassa Nigeriasta Gaboniin. Ihmiset ovat levittäneet lajia jo vuosisatoja ja nykyisin koolapuita kasvaa laajalti tropiikissa.^[7]

Elinympäristö

Koolapuu kasvaa useimpien muiden suvun lajien tavoin trooppisissa alankometsissä, joiden vuoden keskilämpötila vaihtelee 23 ja 28 celsiusasteen välillä.^[7]

Käyttö

Avoin hedelmä ja siemeniä eli ”kolapähkinöitä”.

Koolapuun kolapähkinöiksi kutsuttuja siemeniä pureskellaan sellaisenaan sekä käytetään ruokien ja juomien valmistuksessa. Lähisukuisen Cola nitida -lajin siemeniä käytetään samoin, eikä lajien siementen välillä useinkaan tehdä eroa.^[7] Koolapuuta pidetäänkin joskus Cola nitidan synonyyminä.^[8] Yleisesti nämä kuitenkin luokitellaan kahdeksi erilliseksi lajiksi.^[5][6][7]