Korvakorppikotka

Korvakorppikotka (Torgos tracheliotus) on suurikokoinen afrikkalainen korppikotka.

Korvakorppikotka
Uhanalaisuusluokitus
Erittäin uhanalainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Eukaryootit Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo:	Haukat Accipitridae
Suku:	Torgos
Laji:	tracheliotus
Kaksiosainen nimi
Torgos tracheliotus (Forster, 1791)
Katso myös
Korvakorppikotka Wikispeciesissä   Korvakorppikotka Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Torgos tracheliotus

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on 95–115 cm, siipien kärkiväli 250–290 cm ja paino 5,4–9,4 kg (vankeudessa negevensis-alalajin koiraat 6,5–9,2 ja naaraat 10,5–13,9 kg).^[2] Korvakorppikotka on hyvin suuri, siipiväliltään Afrikan suurin korppikotka, tosin savannikorppikotka on keskimäärin painavampi. Naaras on koirasta kookkaampi. Sen höyhenpuku on ruskean ja mustan kirjava, ja kalju pää ja kaula ovat vaaleanpunaiset. Sukupuolet ovat samannäköisiä.

Esiintyminen

Nimialalaji tracheliotus esiintyy Afrikassa Sahelin alueen eteläpuolella sekä Itä- ja Etelä-Afrikassa lukuun ottamatta mantereen eteläisintä kärkeä. Erillispopulaatioita elää Mauritaniassa. Alalaji negevensis esiintyy Arabiassa ja Israelissa. Lajia on pesinyt aikaisemmin myös Pohjois-Afrikassa mutta on sieltä hävinnyt. Sitä tavataan satunnaisesti Välimerenmaissa. Maailman kokonaispopulaatioksi arvioidaan 8 500 yksilöä.^[2][3]

Elinympäristö

Laji elää kuivilla savanneilla, aavikoilla ja vuoristossa merenpinnan tasosta 3 000:n, paikallisesti jopa 4 500 metrin korkeuteen saakka.^[2] Se välttää ihmisasutusta, mutta voi tulla aterioimaan tienvarsien raadoille.

Lisääntyminen

Pesä on tavallisesti akasian latvakruunussa, joskus järeällä oksalla tai kallion ulkonemalla. Se on halkaisijaltaan yli kaksi metriä ja lähes metrin korkea oksakasa. Molemmat puolisot rakentavat pesää, johon ne kantavat oksat nokassaan. Naaras munii yhden valkoisen, ruskeatäpläisen munan, joka painaa lähes 250 g. Luultavasti vain naaras hautoo munaa 54–56 vuorokautta. Molemmat emot huolehtivat poikasista, jotka ovat lentokykyisiä noin 18 viikon ikäisinä. Laji on sukukypsä todennäköisesti 4–5 vuotiaana.

Ravinto

Korvakorppikotkat ovat raadonsyöjiä kuten muutkin korppikotkat. Ne ovat usein ensimmäisinä raadolla, sillä ne partioivat maastoa melko matalalla kaarrellen. Se on raadolla aggressiivisin korppikotkista, ja ryöstää ruokaa usein muilta. Se voi joskus saalistaa avuttomia nisäkkäiden pentuja ja nuoria flamingoja.