Kotibaari

Kotibaari on alkoholijuomien tarjoiluun ja seurusteluun tarkoitettu varustus, jonka avulla drinkkejä, viinejä ja oluita voidaan tarjoilla kotioloissa ravintoloiden ja baarien tapaan. Kotibaari voi pienimmillään olla baarikaappi tai tarjoiluvaunu, jossa säilytetään alkoholipulloja, cocktail-sekoitusvälineitä ja laseja, ja sen yhteydessä ehkä pieni jääkaappi kylmiä juomia ja jääpaloja varten. Suurimmillaan kotibaari on pientä baarikeittiötä tai ravintolan baaritiskiä muistuttava wet bar vesipisteineen, kylmäkalusteineen, tarjoilutiskeineen ja baarijakkaroineen.^[1]

Tarjoiluvaunuun koottu nykyajan kotibaari.

Baarikaappeja 1950-luvun itäsaksalaisessa ”herrainhuoneessa” (saks. Herrenzimmer).

Kotibaarit olivat haluttuja varusteita 1960- ja 1970-lukujen pientalorakentamisessa uima-altaan ja avotakan tavoin.^[2] Kotibaareja sisustettiin etenkin ylemmän keskiluokan koteihin, joissa tapahtuva edustaminen ja vieraiden viihdyttäminen oli nykyistä yleisempää niukan ravintolatarjonnan takia. Huonekaluvalmistajat tarjosivat kuluttajille nahkapaneloinnilla verhoiltuja jalopuisia kotibaarikalusteita.^[3] Kotibaareja rakennettiin usein kellaritiloihin takkahuoneen yhteyteen tai sen vaihtoehdoksi. Oluttupamaista tyyliä luotiin vanhoista puutynnyreistä valmistetuilla huonekaluilla^[4].

Keväällä 1973 Helsingin Sanomat esitteli matkailuyrittäjä Kalevi Keihäsen taloa Korpilinnaa Pohjois-Tapiolassa, jonka kotibaarisaliin mahtui noin 30 henkeä. Baari oli sisustettu Yrjö Kukkapuron futuristisilla Saturnus-muovikalusteilla nahkaverhoiluineen, ja seinää koristivat muun muassa olympiavoittaja Lasse Virenin piikkarit.^[5]

1990-luvulla kotibaariesittelyt alkoivat lehdissä vaihtua baarikalusteiden myynti-ilmoituksiksi kotibaarien mentyä pois muodista. 2010-luvulla kotibaarien kaltaiset tarjoilupisteet nousivat uuteen suosioon miesluolailmiön (engl. man cave) myötä.^[6][7] Kotibaarimaisia tarjoilupisteitä voi kodeissa olla nykyisin myös viiniharrastukseen liittyen tai ulkona grillikatoksen tai uima-altaan yhteydessä.^[1]