Kristiansand

Kristiansand (aiemmin Christianssand) on Länsi-Agderin läänin (norj. Vest-Agder) pääkaupunki Norjassa. Kaupunki sijaitsee melkein maan eteläkärjessä Skagerrakin rannikolla Sørlandetin alueella, 327 kilometriä Oslosta lounaaseen. Kristiansand on väkiluvultaan Norjan kuudenneksi suurin kunta ja kahdeksanneksi suurin taajama^[2].

Kristiansand kommune
vaakuna sijainti
www.kristiansand.kommune.no
Sijainti	58°08′52″N, 007°59′33″E
Lääni	Agderin lääni
Perustamisvuosi	1641
Kuntaliitokset	Oddernes, Randesund ja Tveit (1965) Søgne ja Songdalen (2020)
Pinta-ala	645 km²
– maa	610 km²
Väkiluku	115 569 (1.1.2023[1])
– väestötiheys	189,5 as/km²
Kunnanjohtaja	Mathias Bernander (H, 2023)
Infobox OK

Kristiansandin perusti Tanska-Norjan kuningas Kristian IV vuonna 1641 ja rakennutti samalla kaupungin suojaksi Christiansholmin linnoituksen. Kaupungin keskustaa kutsutaan nimellä Kvadraturen, koska se on rakennettu norjalaisille kaupungeille muutoin epätyypillisesti ruutukaavan mukaan.

Neljäsosan keskustasta muodostaa Posebyen, joka koostuu pääasiassa 1800-luvun lopulta peräisin olevista vanhoista valkoisista puutaloista, jotka on suojeltu. Kaupungin siluettia hallitsee vuonna 1885 valmistunut uusgoottilainen tuomiokirkko 70-metrisine torneineen.

Elinkeinoelämä

Kaupungissa on öljynporauslaitteiden ja -teknologian klusteri, joka on saavuttanut mainetta maailmalla.^[3] Tärkeitä yrityksiä ovat muun muassa National Oilwell Varco ja Aker Solutions. Kaupungissa on myös aurinkoenergian hyödyntämiseen tarvittavia materiaaleja valmistavaa teollisuutta, muun muassa 2,6 miljardin kruunun investoinnit vuonna 2006 kaupunkiin aloittanut Elkem^[4]. Alueellisen energiayhtiön Agder Energin pääkonttori sijaitsee Kristiansandissa.

Christianssands Bryggeri on olutpanimo ja virvoitusjuomatehdas, joka on ollut toiminnassa vuodesta 1859. Hennig-Olsenin jäätelö on kansallisesti tunnetuimpia alan tuotemerkkejä. Kaupungissa on myös perinteikästä raskasta teollisuutta, kuten vuodesta 1910 toiminut nikkelinjalostamo. Muita tärkeitä elinkeinoelämän alueita ovat laivanvarustamotoiminta ja energiantuotanto.

Kristiansandin tuomiokirkko.

Posebyen.

Christiansholmin linnake.

Kilden on Kristiansandin teatteri- ja konserttitalo.

Kjevikin lentoasemalta on maan sisäiset suorat lentoyhteydet Osloon, Bergeniin, Trondheimiin Kristiansundiin ja Stavangeriin sekä suoria yhteyksiä moniin Euroopan kaupunkeihin, tärkeimpinä Kööpenhamina ja Amsterdam^[5]. Lentoasemilla Kristiansandin nimi kirjoitetaan väärinkäsitysten välttämiseksi usein muodossa Kristiansand S erotukseksi Kristiansundin kaupungista Länsi-Norjassa, joka puolestaan kirjoitetaan muotoon Kristiansund N.

Kristiansandin satama on maan tärkeimpiä, ja sieltä on tavaraliikenteen lisäksi autolauttayhteydet Jyllantiin Tanskaan Color Linen ja kesäisin myös Fjord Linen aluksilla. Oslon ja Stavangerin välinen maantie E-18 muuttuu Kristiansandissa E-39:ksi, ja siihen liittyvät laajat moottoritietyömaat valmistuvat 2010-luvulla. Kaupungista on myös rautatieyhteys Stavangeriin ja Osloon.

Kulttuuri

Kristiansand on Agderin yliopiston pääpaikka.

Konsertti- ja teatteritalo Kilden valmistui 2011. Sen pääsuunnittelija on helsinkiläinen Arkkitehtitoimisto ALA Oy, joka voitti kansainvälisen arkkitehtikilpailun 93 ehdotuksen joukosta vuonna 2005.^[6] Talossa toimivat kaupungin teatteri Agder teater, sinfoniaorkesteri Kristiansand Symfoniorkester ja Opera Sør.

Kaupungissa järjestettiin Norjan suurin jokakesäinen Quart-musiikkifestivaali vuosina 1991–2007^[7]. Kristiansandin eläintarhassa (norj. Kristiansand Dyrepark) vierailee vuosittain yli puoli miljoonaa ihmistä^[8][9]. Kaupungissa ilmestyy vuonna 1875 perustettu sanomalehti Fædrelandsvennen.

Osa Strandpromenadenia.

Kristiansandin suomalainen ystävyyskaupunki on Kerava.

Jalkapallojoukkue IK Start pelaa Norjan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla OBOS-ligaenissa kaudella 2023.^[10]

Tunnettuja henkilöitä

• Bernt Balchen (1899–1973), lentäjä ja tutkimusmatkailija
• Jens Bjørneboe (1920–1976), kirjailija
• Camilla Collett (1813–1895), kirjailija ja naisasianainen
• Else Marie Jakobsen (1927–2012), tekstiilitaiteilija
• Vilhelm Krag (1871–1933), kirjailija ja teatterinjohtaja
• Katrine Lunde (s. 1980), lentopalloilija
• Kristine Lunde-Borgersen (s. 1980), lentopalloilija
• Rolf Løvland (s. 1955), säveltäjä
• Ida Marcussen (s. 1987), seitsenottelija
• Mette-Marit (s. 1973), kruununprinsessa
• Rudolf Peersen (1868–1949), poliitikko ja pormestari
• Andreas Thorkildsen (s. 1982), keihäänheittäjä
• Kåre Valebrokk (1940–2013), päätoimittaja
• Henrik Wergeland (1808–1845), kirjailija
• Oscar Wergeland (1815–1895), kenraali