Kurpitsa

Kurpitsa eli satokurpitsa (Cucurbita pepo) on kurpitsoihin (Cucurbita) kuuluva köynnöskasvi, joka on kotoisin Keski-Amerikasta. Kasvin hedelmää käytetään ruoka-aineena ympäri maailman. Siemenistä voidaan puristaa ruokaöljyä, tai ne syödään sellaisenaan. Nykyään kurpitsaa viljellään maailmanlaajuisesti. Kurpitsan päätuottajamaat ovat Venäjä, Turkki, Balkanin maat, Kiina ja Meksiko.

Tämä artikkeli kertoo kasvista. Samannimisestä lentopommista kertoo artikkeli Kurpitsa (pommi).

Kurpitsa
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Cucurbitales
Heimo:	Kurkkukasvit Cucurbitaceae
Suku:	Kurpitsat Cucurbita
Laji:	pepo
Kaksiosainen nimi
Cucurbita pepo L.
Katso myös
Kurpitsa Wikispeciesissä   Kurpitsa Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Kuvaus

Kurpitsakasvi voi olla 10 metriä pitkä. Se on yksivuotinen kurkun ja melonin sukulaiskasvi. Kurpitsan hedelmä on 30–80 senttimetriä pitkä, yleensä pallomainen, mutta esimerkiksi monilla kesäkurpitsalajikkeilla se on pitkänomainen. Hedelmä voi olla lajikkeesta riippuen monen värinen. Maailman suurimman kurpitsan massa on 911 kg.^[2]

Lajikkeiden ryhmittely

Kurpitsalajikkeet voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin:^[3]

• Kesäkurpitsa
• Koristekurpitsa
• Spagettikurpitsa
• Talvikurpitsa

Ravintosisältö per 100 g

• Energiaa 108,784 kJ/26 kcal
• Proteiinia 1 g
• Hiilihydraattia 6,5 g
  • josta sokereita 1,36 g
• Rasvaa 0,1 g
  • josta tyydyttynyttä 0,052 g
  • kertatyydyttymättömät rasvat 0,013 g
  • monityydyttymättömät rasvat 0,005 g
• Ravintokuitua 0,5 g
• Natriumia 1 mg
• Kaliumia 340 mg^[4]

Katso myös

• Kurpitsalyhty