Laukaa
kunta Keski-Suomen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Laukaa (ruots. Laukas) on Suomen kunta, joka sijaitsee Jyväskylän seutukunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 18 876 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 825,60 km² josta 177,11 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 29,11 asukasta/km².
Laukaan kunnan suurimmat taajamat ovat Laukaan kirkonkylä, Lievestuore, Leppävesi ja Vihtavuori. Laukaan naapurikunnat ovat Hankasalmi, Jyväskylä, Konnevesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski.
Laukaassa aloitti uutena kunnanjohtajana maaliskuun 2021 alussa Linda Leinonen.
Remove ads
Maantiede
Laukaa on vesistöinen kunta. Laukaassa yhtyvät Rautalammin, Viitasaaren ja Saarijärven vesireittien vedet yhdeksi merelle vaeltavaksi virraksi. Tätä kuvaa Laukaan vaakuna. Laukaan kunnassa suurimmat järvet ovat Leppävesi, Lievestuoreenjärvi, Kynsivesi ja Kuusvesi.
Kylät
Haapala, Harhala, Hoho, Kirkonkylä eli ent. Pellosniemi, Kuhaniemi, Kuusa (tai Kuusaa), Lankamaa, Leinola, Leppävesi, Lievestuore, Metsolahti, Saarilampi, Savio, Simuna, Tarvaala eli Laukkavirta, Tervatehdas, Tiituspohja, Valkola, Vehniä, Vihtasilta, Vihtavuori, Vihtiälä, Vuontee, Äijälä.
Remove ads
Laukaan historiaa
Laukaa on vanha emäpitäjä. Entiseen Laukaan pitäjään (Vanha Laukaa) kuuluivat myös nykyinen Jyväskylän kaupunki, Äänekoski, Suolahti, Sumiainen, osa Saarijärveä, Hankasalmea, Uuraista ja Toivakkaa. Laukaa-nimen taustalla on merkitykseltään hämärtynyt suomen sana laugas.[7] Sanan on arveltu (Tunkelo, Oksanen, Laukaan historia I) olevan myös samaa alkuperää kuin Suomenlahden etelärannalla, Inkerinmaan vatjalaisalueella oleva Laukaanjoki, joka on venäjäksi Luga. Sana tarkoittaa 'kosteaa niittyä' ja on muissa slaavilaisissa kielissä sekä myös balttilaissa kielissä muodossa luka tai laukas. Laukaan alueella on myös muuta tuon alueen nimistöä.[8]
Laukaaseen asutettiin jatkosodan jälkeen Sortavalan maalaiskunnan siirtoväkeä.[9]
Laukaan rajakyliä liitettiin aikoinaan Jyväskylän maalaiskuntaan, muun muassa 1960-luvulla osia Savion ja Vehniän kylistä. Ne kuuluvat vuodesta 2009 alkaen Jyväskylään.[10]
Remove ads
Hallinto
- Pääartikkeli: Laukaan kunnanvaltuusto
Laukaan kunnanjohtaja on Linda Leinonen. Laukaan kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa, joista 12 on keskustan ja 11 SDP:n hallussa kaudella 2025–2029.[6]
Talous
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat halpakauppaketju Ale-Makasiini, Prima-rakentajat Oy Leppänen ja kuulosuojainten valmistaja Silenta Ltd.[11]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Laukaassa oli 18 978 asukasta, joista 13 571 asui taajamissa, 5 293 haja-asutusalueilla ja 114:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Laukaan taajama-aste on 71,9 %.[14] Laukaan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[15]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Vihtavuori on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Laukaan kirkonkylää.
Remove ads
Kyläseurat
Laukaan pohjoinen kyläseura ry toimii Laukaan pohjoisten kylien, Haapalan, Haapasuon, Tervatehtaan, Vatian ja Viitalan kylien alueilla.[16] Kuusan kipinä kyläseura ry toimii Kuusan kylän vakituisten ja loma-asukkaiden yhteisenä edunvalvojana.[17]
Julkisia palveluja
Laukaan palveluita ovat pääkirjasto, Laukaan terveysasema (Lievestuoreella sivuvastaanotto),[18] ja Sydän-Laukaan koulun yhteydessä sijaitseva liikuntahalli.
Laukaan kirkonkylällä sijaitsevan yläkoulun nimi on Sydän-Laukaan koulu ja sen yhteydessä toimii Laukaan lukio.[19][20] Laukaassa on lisäksi kaksi yhtenäiskoulua (luokka-asteet 0-9) ja monta alakoulua sekä useita päiväkoteja.[19] Yhtenäiskoulut ovat Lievestuoreen koulu ja Vihtavuoren yhtenäiskoulu,[19] joista jälkimmäinen järjestää opetusta myös Leppäveden, Tarvaalan ja Vuonteen yläkouluikäisille.[21]
Laukaan kunnankirjasto palvelee Laukaan pääkirjaston, Leppäveden kirjaston, Lievestuoreen kirjaston ja 13.9.2021 alkaen Vihtavuoren kirjaston toimipisteissä sekä kirjastoauton välityksellä. Laukaa kuuluu osana Keski-kirjastot -kirjastokimppaan, mikä avaa käyttöön laajemman aineistotarjonnan.[22]
Keski-Suomen pelastuslaitoksella on kaksi paloasemaa Laukaassa, Laukaan paloasema ja Lievestuoreen paloasema. [23]
Sydän-Laukaan koulu.
Laukaan pääkirjasto.
Vuonteen kylässä sijaitsi Laukaan avovankila. Vankilan toiminta siirrettiin Jyväskylän Tourulassa oleviin tiloihin vuonna 2018 ja kiinteistö pantiin myyntiin syksyllä 2020.[24][25][26]
Remove ads
Liikenne
Laukaan kautta kulkevat vuonna 1918 valmistunut Jyväskylä–Pieksämäki-rata, jolla sijaitsee Lievestuoreen rautatieasema[27], sekä monessa osassa rakennettu ja lopullisesti vuonna 1960 valmistunut Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jolla ovat sijainneet Leppäveden, Vihtavuoren, Laukaan ja Kuusan rautatieasemat. Henkilöliikenne Jyväskylän ja Haapajärven välisellä radalla lopetettiin vuonna 1987, ja sillä kulkee vain tavarajunia.[28] Laukaan tärkeimmät maantieyhteydet ovat valtatie 4 Jyväskylästä Ouluun, valtatie 9 Jyväskylästä Kuopioon, valtatie 13 Jyväskylästä Mikkeliin, valtatie 23 Jyväskylästä Pieksämäen ja Varkauden kautta Joensuuhun sekä seututie 637 Jyväskylästä Vihtavuoren ja kirkonkylän kautta Suolahteen. Myös Äänekosken ja Suonenjoen välinen kantatie 69 kulkee osittain Laukaan alueella. Jyväskylän lentoasema sijaitsee Tikkakoskella aivan Laukaan rajan tuntumassa.
Remove ads
Seurakunnat
Laukaassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Laukaan seurakunta.[29] Sen pääpyhäkkö on Laukaan kirkko.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Laukaan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[30]
Helluntaiseurakuntia on kaksi: Kotikulma-seurakunta Laukaan kirkonkylällä[31] ja Risteyspaikka Pesola Lievestuoreella[32].
Baptistiseurakunnista Laukaan alueella toimivat Vehniän baptistiseurakunta sekä Vihtavuoren baptistiseurakunta.[33]
Urheilu
Lievestuoreen Kisa pelaa pesäpalloa miesten toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, Ykköspesiksessä. Gladiators Hockey Team pelaa jääkiekkoa miesten II-divisioonassa[34].
Tapahtumat ja nähtävyydet
Joka kesä Laukaan satamassa järjestetään myös lasten tapahtuma Sararanta puskii. Kesällä 2016 Laukaassa järjestettiin monia tapahtumia, kuten F2-kisat Peurungassa,[35] Perinnepäivät Tupasvillassa[36] ja ensimmäistä kertaa myös John Smith Rock Festival. Laukaassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2003. Herättäjäjuhlat järjestettiin Laukaassa vuonna 1980.[37]
Laukaassa sijaitsevat Saraakallion kalliomaalaukset, jotka ovat tiettävästi Fennoskandian laajimmat. Kalliomaalauksia on tehty usean sukupolven ajan punamultavärillä ja niiden iäksi on arvioitu 6600–3500 vuotta[38]. Kalliolle johtaa polku, joka on merkitty puihin keltaisella maalilla. Suurin osa kalliomaalauksista näkyy hyvin heikosti, ja ne ovat parhaiten nähtävissä sateen jälkeen. Polku kalliomaalauksille on kohtalaisen vaikeakulkuinen, ja tästä syystä suositellaan maastoon soveltuvia vaatteita.
Hitonhauta on merkittävä geologinen kohde.
Kesästä 2016 lähtien Laukaan Peurunka-kylpylän lähistöllä on heinäkuussa järjestetty rock- ja metallifestivaali John Smith Rock Festivalia, joka on valittu myös kaksi kertaa Suomen parhaaksi festivaaliksi. Festivaalilla on esiintynyt useita kansainvälisesti tunnettuja metalliyhtyeitä, kuten mm. Helloween, Arch Enemy, Amorphis, Children of Bodom, Dark Tranquillity, Paradise Lost ja Kamelot.[39]
Laukaan Lievestuoreella sijaitsee Nokkakiven huvipuisto.[40]
Remove ads
Ruokakulttuuri
Laukaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla savulahna, ohrarieska ja munavoi.[41]
Ystävyyskunnat
Kuvia
Laukaan keskustaa.
Vihtavuoren 1970-luvulla rakennettuja kerrostaloja.
Leppäveden päiväkoti.
Luhtitaloasutusta Laukaassa
Kylpylähotelli Peurunka.
Liikerakennus Laukaan keskustassa.
Kuhankosken vesivoimala.
Tunnettuja laukaalaisia
- Sari Anttonen, suunnistaja
- Hilda Hannunen, kutoja, kansanedustaja
- Anna-Kaisa Hermunen, toimittaja, televisiojuontaja[42]
- Mikko Hietanen, kestävyysjuoksija, ensimmäinen Suomen vuoden urheilija
- Hannu Hovi, iskelmälaulaja
- Pasi Jaakkonen, toimittaja, tietokirjailija
- Esko Jalkanen, kirjailija
- Tuulikki Jokinen, aitajuoksija
- Anja Juvonen, taidekutoja ja runoilija
- Eero Hirvonen, yhdistetyn hiihtäjä
- Juha Kankkunen, rallin maailmamestari
- Anu Kantola, viestinnän professori
- Erkki Kauppinen, näyttelijä
- Suvi Kokkonen, lentopalloilija
- Roope Korhonen, ralliautoilija
- Otto Wille Kuusinen, suomalainen poliitikko
- Ahti Laitinen, oikeussosiologian ja kriminologian professori
- Paul Lindberg, biokemian professori
- Matti Lindström, fysikaalisen kemian professori
- Atte Muhonen, kansanedustaja, maanviljelijä
- Erkki Mäentakanen, diplomaatti
- Väinö Mäkelä, frisbeegolfaaja
- Irmeli Mäkipää, keihäänheittäjä
- Huugo Nyberg, pappi, toimittaja
- Juho Peura, kansanedustaja
- Jesse Pulkkinen, jääkiekkoilija
- Ilari Rantasalo, lääkäri, kansanterveystieteen professori
- Ale Riipinen, voimistelija, olympiamitalisti
- Sylvi Saimo, meloja, olympiavoittaja
- Yrjö Sariola, piispa
- Rikhard Sotamaa, lääkäri ja lääkintöneuvos, Urho Kekkosen henkilääkäri
- Kalevi Veijonen, näytelmäkirjailija
- Paavo Vesterinen, kansanedustaja, agrologi
- Vihtori Vesterinen, kansanedustaja, maanviljelijä
- Sirkka Vilander, kilpahiihtäjä, olympiavoittaja
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads