Luettelo jääkäreistä Ä

Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä. Kaiken kaikkiaan 1 895 vapaaehtoista aloitti jääkärikoulutuksen 1915–1918 Saksassa. Aluksi 200 suomalaista koulutettiin Lockstedtin leirillä Holsteinissä. Vuoden 1915 syksyllä Saksa päätti nostaa suomalaisosaston vahvuuden 2 000 mieheen. Suomessa aloitettiin koko maata kattava salainen värväys. Seuraavana keväänä joukosta muodostettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27.

Jääkärimerkki

Ä

Siirry kirjaimeen → A B C D E F G H I J K L M N O P R S T U V W Y Z Å Ä Ö

Väinö Johannes Äärinen

(25. joulukuuta 1890 Urjala – 30. tammikuuta 1950) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat torppari Juho Äärinen ja Henriikka Niiles. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Helga Parantaisen kanssa. Tämä kansakoulun käynyt Urjalalainen liittyi Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:ään 7. tammikuuta 1916 ja hänet sijoitettiin pataljoonan 2. komppaniaan, josta hänet laskettiin sairauden takia siviilitöihin 15. maaliskuuta 1916. Suomeen hän palasi helmikuussa 1919 ja työskennellyt sen jälkeen metsätöissä Pohjois-Suomessa ja vuodesta 1923 Suolahdessa mm. Äänekoski oy:n palveluksessa. Hänet on haudattu Suolahteen.

12. kesäkuuta 1934 löydettiin Lappajärven Saunasaaresta noin 10 vuotta haudattuna ollut miehen luuranko, jonka solisluusta löytyi teräaseen jättämä jälki. Aluksi arveltiin kyseessä olisi ollut vuoden 1923 tienoilla Vimpelissä kadonnut "Pohjolan humuksi" kutsuttu uittomies. Sittemmin kuulusteluissa ilmeni tietoja että surmattu olisi ollut jääkäri Väinö Äärinen, jonka kerrottiin olleen 1923 uittotöissä Vimpelissä. Äärinen ei Jääkäriliiton mukaan ollut ilmoitellut itsestään vuoden 1919 jälkeen. Pian kuitenkin selvisi että Äärinen oli elossa, asui Suolahdessa ja oli työssä Äänekoski Oy:n lastaajana Suolahden rautatieasemalla. Hän ei oman kertomansa mukaan ollut Vimpelissä murhan tapahtuma-aikana 1923. Lappajärvellä murhatun henkilöllisyys jäi siten avoimeksi. ^{[1][2][3][4][5][6]}