Vimpeli
kunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Vimpeli (ruots. Vindala) on Suomen kunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Lappajärven itärannoilla. Kunnassa asuu 2 603 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 328,70 km2, josta 41,47 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 9,06 asukasta/km2. Vimpelin naapurikunnat ovat Alajärvi, Lappajärvi, Perho ja Veteli.
Vimpelin kunta on perustettu 2. tammikuuta 1866, jolloin Vimpeli irtautui Lappajärven emäseurakunnasta kappeliseurakunnaksi. Suomen kunnista Vimpeli on 28. vanhin.
Reserviupseerikoulun edeltäjä, Vimpelin sotakoulu (Vimpelin koulu), toimi Pokelan kylässä vuosina 1917–1918. Vimpeli tunnetaan myös suksipitäjänä, ja melkoinen osa talvisodan aikana käytetyistä suksista oli valmistettu Vimpelissä.
Vimpeli tunnetaan Vimpelin Vedon ansiosta nykyisin erityisesti pesäpallopaikkakuntana; Vimpelin Veto on voittanut Superpesismestaruuden kuusi kertaa kausilla 1960, 1965, 2010, 2016, 2017 ja 2022. Vuosina 2011–2015 Veto oli viidesti putkeen hopeasijalla häviten joka kerta Sotkamon Jymylle. Talvilajeissa Vimpeli tuli tunnetuksi hiihdosta Vimpelin Hiihdot -tapahtuman ansiosta, jota järjesti aikoinaan Vimpelin Vedon hiihtojaosto. Nykyisin hiihtoharrastusta vetää Vimpelin Hiihtoseura (ViHs), jonka ansioista Vimpeliin on rakennettu hyvät hiihtomahdollisuudet.
Remove ads
Historia
Vimpelin varhaisimmasta asutuksesta tiedetään hyvin vähän. Seutu oli vielä keskiajalla eräaluetta, jossa kävivät sekä pietarsaarelaiset että lapualaiset erämiehet. Ensimmäiset vakituiset asukkaat olivat Ähtävänjokea pitkin tulleet ruotsalaiset, jotka asettuivat Lappajärven itärannalle 1500-luvun alussa. Vielä saman vuosisadan aikana seudulle tuli myös hämäläisiä ja savolaisia. Ruotsalaisasutus pysyi hallitsevana vielä 1700-luvulle saakka. Vuonna 1750 asukkaita oli noin 170.
Vimpelin seutu kuului Pietarsaaren seurakuntaan ja siirtyi 1637 osaksi Lappajärven kappeliseurakuntaa. Vuonna 1806 Vimpelistä tuli Lappajärven saarnahuonekunta ja oma kirkko rakennettiin jo seuraavana vuonna. Vimpelin kappeliseurakunta perustettiin 1812 ja itsenäiseksi seurakunnaksi Vimpeli muodostui 1867.[9]
1800-luku oli Vimpelissä voimakasta edistyksen kautta. Vimpeliläisen Erkki Jäykän (Lillstrang) kehittämä ”Vimpelin aura”, suomaiden kuivatus sekä viljelysmaiden kalkitus toivat hyvinvoinnin lisäksi Vimpelille maatalouden mallipitäjän maineen. Pitäjään perustettiin 1858 Jäykän ystävän Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen lahjoituksen turvin yksi Pohjanmaan ensimmäisistä kirjastoista ja 1868 avasi ovensa Järviseudun ensimmäinen kansakoulu. Vuonna 1880 Vimpelissä oli asukkaita 2236.[9]
1900-luvun alussa Vimpeli teollistui nopeasti. Kuntaan perustettiin muun muassa tervatehdas, kalkinpoltto yleistyi ja suksiteollisuus sai alkunsa. Vimpelissä tuotettiin 1930-luvulla noin puolet Suomen suksista. Joulukuussa 1917 tammikuuhun 1918 kunnassa toimi Vimpelin sotakoulu, kurssi, jolla koulutettiin joukkueen- ja ryhmänjohtajia suojeluskunnille. Vuonna 1943 Vimpelin perustettiin alueen ensimmäinen oppikoulu.
Vimpelin väkiluku pysyi 1900-luvulla varsin vakaasti 4 000 asukkaan tuntumassa. Hetkellinen muuttotappiokausi 1970-luvulla pudotti asukasluvun lähelle 3 500, mutta vuosikymmenen lopulla väkiluku alkoi jälleen kasvaa. 1990-luvulla kunnan asukasmäärä lähti laskuun ja 2011 mennessä kunnan asukasluku oli 3 233.[9]
Vimpelin kunnanvaltuuston pitkäaikaisena puheenjohtajana 1973–1990 toimi Pekka Niemi, jonka johtama Järviseudun Peruna Oy oli merkittävä työllistäjä paikkakunnalla.[10]
Remove ads
Maantiede
Luonto
Lappajärven itärannalla sijaitsevan Vimpelin maisemia hallitsevat loivapiirteiset kalliokumpareet ja laajat suot.[9]
Vimpelin kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihteleva. Länsi- ja keskiosissa on pääasiassa gneissiä, pohjoisosassa graniittia ja pegmatiittia ja kaakkoisosassa graniittia. Etelässä on kalkkikivialue, joka ulottuu Alajärven puolelle. Kalliopaljastumia on pääasiassa korkeimpien kohoumien lakiosissa. Yleisin maalaji on moreeni, joka muodostaa paikoin matalia harjanteita. Myös turvetta on varsin paljon, mutta harjuaineksia ja savea on sen sijaan vähän. Hieta- ja hiesumaita on etenkin Lappajärven rannalla ja Savonjoen alajuoksulla.
Pinnanmuodoiltaan Vimpeli on pääasiassa loivasti kumpuilevaa kankaremaata. Vimpelin maasto kohoaa lännestä itään. Lappajärvi on 69 m:n korkeudella, mutta Mustanen kunnan itärajan tuntumassa Perhon puolella on jo 173 m:n korkeudella. Kunnan korkein kohouma on Lakeaharju Lappajärven kaakkoispuolella. Vimpelin maa-alasta yli puolet on suota. Laajimmat suot ovat Sääksneva ja Isoneva.[9]
Lappajärven itäosan lisäksi kunnan järviä ovat Sääksjärvi, Patanan tekojärven eteläosa, Pikku Kontojärvi, Iso Kontojärvi ja Kakkurinjärvi. Huomattavimmat joet ovat Porasenjoki, Savonjoki, Poikkijoki ja Paaluoma.[9]
Kylät
Hallapuro, Huopana, Kirkonkylä, Koskela, Lakaniemi, Pokela, Pyhälahti, Rantakylä, Sääksjärvi, Viitaniemi, Vinni.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Vimpelissä oli 2 974 asukasta, joista 2 047 asui taajamassa, 914 haja-asutusalueilla ja 13:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vimpelin taajama-aste on 69,1 %.[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Vimpelin kirkonkylä.[12]
Remove ads
Väestö
|
|
| Lähteet:[13] |
Vimpelin asukasluku on yhteensä 2 603 asukasta. Vimpelin asukasluku nousi 1970-luvun alusta 1980-luvun puoliväliin ja pysytteli 3 800 asukkaan tuntumassa aina 1990-luvun puoliväliin saakka. Tämän jälkeen Vimpelin asukasluvun kehitys kääntyi tasaiseen laskuun. Vimpelissä ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Vimpelin väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Vimpelin asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Vimpelin väkiluku olisi vuonna 2030 noin 2 383 asukasta, vuonna 2035 noin 2 234 asukasta, vuonna 2040 noin 2 129 asukasta ja vuonna 2045 noin 2 049 asukasta.[14]
Asuminen
Asuntokuntien jakauma Vimpelissä (2024)[15]
1 henkilö (39,9 %)
2 henkilöä (37,5 %)
3 henkilöä tai yli (10,5 %)
4 henkilöä tai yli (11,7 %)
7 henkilöä tai yli (0,4 %)
Vimpelin suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (87,7 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 9,7 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 2,5 prosenttia asuntokunnista.[15]
Yksinasuvien osuus Vimpelin asuntokunnista on 39,9 prosenttia eli noin 490 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 37,5 prosenttia eli noin 460 asuntokuntaa. Yli kolmen asukkaan asuntokuntia on 10,5 prosenttia eli noin 130, yli neljän asukkaan asuntokuntia 11,7 prosenttia eli noin 145 ja yli seitsemän asukkaan asuntokuntia 0,4 prosenttia eli noin viisi.[15]
Kieli ja etnisyys
Vimpeli on pääsääntöisesti suomenkielinen kunta. Vuoden 2024 lopussa Vimpelin väestöstä enemmistönä 97,1 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 0,0 prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 2,9 prosenttia.[4]
Vimpelissä asui vuoden 2023 lopussa 59 ulkomaan kansalaista, mikä on 2,2 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on venäläiset, joita asuu Vimpelissä 35 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (13).[16]
Uskonto
Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Vimpelissä toimii Alajärven seurakunta. Seurakunnan sisällä vaikuttaneita huomattavimpia herätysliikkeitä ovat herännäisyys, lestadiolaisuus sekä beckiläisyys. Evankelisen ja viidennen herätysliikkeen vaikutus on ollut Vimpelissä vähäisempää. Kansanlähetys, Herättäjä-Yhdistys ja Rauhanyhdistys toimivat Vimpelissä aktiivisesti.[17]
Helluntaiherätyksen piirissä Vimpelissä toimii Vimpelin helluntaiseurakunta.[18] Helluntaiseurakunnan rukoushuone sijaitsee Vimpelin keskustassa Patruunantiellä. Lisäksi seurakunnalla on Kahvila Nisunjyvä ja lähetyskirpputori Vimpelin keskustassa.[19]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vimpelin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[20]
Remove ads
Talous
Vimpelin työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[21]
Muut sektorit (1,2 %)
Talousalueena Vimpeli kuuluu Järviseudun seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 36 671 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 42. suurin.[22]
Vimpelissä oli vuonna 2022 yhteensä 967 työpaikkaa ja kaupungissa asui 1 059 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 64,0 prosenttia. Vimpelin työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 52,5 prosenttia, jalostuksen 39,1 prosenttia ja alkutuotannon 7,2 prosenttia.[21]
Vimpelin työpaikkaomavaraisuus on 91,3 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 78,2 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,5 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Vimpelissä on 152,2 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[21]
Yritykset
Kunnassa sijaitsee muun muassa Rautaruukin tehdas, jossa valmistetaan Rannilan kattopeltiä. Rautaruukin lisäksi teollisuusyrityksiä ovat Nordkalk Oy, Eurosteri Oy, ViaCon Oy, Tikli-Group Oy, Vimpelin Teollisuusmaalaus Oy, PL-Air Oy, Vimpelin Listapalvelu Oy, VPT-keittiöt ja Plastec.
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Vimpelin Osuuspankki sekä kaksi alumiinitikkaita ja muita metallituotteita valmistavaa yritystä, A.J.Kujala ja Tikli Group Oy.[23]
Remove ads
Koulutus
Vimpelissä annetaan luokkien 1-4 perusopetusta Aapiskujan koululla, sekä 5-9 luokkien opetusta Vimpelin yhteiskoululla. Vimpelissä on oma lukio. Ammatillista koulutusta saa Järviseudun ammatti-instituutissa, jolla on toimipisteet Vimpelissä, Lappajärvellä, Alajärvellä ja Töysässä.[24]
Kulttuuri
Murre
Vimpelin alueella puhutun kielen perustana on savolaismurre, joka kuuluu niin kutsuttuun savolaiskiilan murreryhmään. Vimpelissä puhuttua murretta kutsutaan Järviseudun murteeksi.[25]
Järviseudun murteessa on tietenkin runsaasti läntisiä ja itäisiä murrepiirteitä. Murteella on kuitenkin selvästi itäinen pohja. Selvimmin havaittava itämurteisuus ovat yleiskielen d:n vastineet. Pohjalaisvaikutus on puolestaan vaimentanut leimallisimmat savolaisuudet, kuten savolaiset vokaali-ilmiöt. Myös ruotsalaisasutus on jättänyt vaiktutteita Järviseudun murteeseen.[26]
Nähtävyydet
Vimpelissä sijaitsevat pesäpallomuseo, suksitehdasmuseo, Pyöreä kirkko ja Savonjoen saaressa pesäpallostadion Saarikenttä. Keskustan puistossa on Kari Ovaskan suunnittelema Pesäpalloilija-patsas ja Vimpelin sotakoulun muistomerkki. Lakeaharjulla on hiihtokeskus, josta on näkymät Lappajärvelle.
Ruoka
Vimpelin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla vimpeliläinen jouluaamun paisti. Se on paistetusta naudanlihasta, verimakkarasta ja leipäjuustosta tehty keitto.[27]
Urheilu
- Vimpelin Hiihtoseura (ViHs)
- Vimpelin Veto (ViVe)
Remove ads
Hallinto ja politiikka
Kunnallinen päätöksenteko
Vimpelin kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2019 lähtien Sam Leijonanmieli.[28] Ylintä päätösvaltaa Vimpelin kunnasssa käyttää 19-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Sirpa Salomäki (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Timo Vesala (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Lea Vasalampi (kd.).[29]
Kunnan hallintoa johtaa 7-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Hannu Särkinen (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Marko Timo (kesk.) ja 2. varapuheenjohtajana Teija Uitto-Kohonen (kok.). Vimpelin kunnassa toimivia lautakuntia ovat tekninen lautakunta, vapaa-aika ja kulttuurilautakunta sekä sivistystoimen tilaajalautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.[29]
Vaalit
Vimpelin suurin puolue on ollut perinteisesti Suomen Keskusta. Keskusta on ollut Vimpelin kunnanvaltuuston suurin puolue yhtäjaksoisesti ainakin vuodesta 1976 lähtien. Vimpeli on kerännyt pääsääntöisesti noin 50 prosenttia kunnan äänistä. Vuoden 2000 kuntavaaleissa keskusta sai peräti 56,2 prosenttia kunnan äänistä.[30]
Seuraavaksi suurimmat puolueet ovat historiallisesti SKDL/Vasemmistoliitto ja kokoomus. SKDL:n kannatus oli korkeimmillaan 1970-luvulla ja on laskenut nykyisin vasemmistoliiton noin 10 prosenttiin. Kokoomus on puolestaan kerännyt noin 10-15 prosentin kannatusta. Perussuomalaisten kannatus oli vuosien 2008 ja 2012 kuntavaaleissa selvästi valtakunnallista keskiarvoa suurempaa.[30]
Vimpeli on kuulunut kansallisissa vaaleissa Vaasan vaalipiiriin vuodesta 1962 lähtien. Tätä ennen kunta kuului Vaasan läänin itäiseen vaalipiiriin vuosina 1907–1962. Vimpelistä eduskuntaan valittuja kansanedustajia ovat olleet nuorsuomalaisten Juho Haveri vuosina 1907–1908 ja 1909–1910, maalaisliiton Matti Latvala vuosina 1909–1917 ja 1919–1922, sosialidemokraattien Santeri Mäkelä vuosina 1910–1914 ja 1917-1918, maalaisliiton Väinö Rankila vuosina 1948–1958 sekä perussuomalaisten Reijo Hongisto vuosina 2011–2019.[31]
Kunnanjohtajat
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Vimpelin kunnanjohtajina:[32]
- 1967–1969: Leevi Rentola
- 1970–1971: Veikko Väisänen
- 1971–1974: Heikki Kemppainen
- 1975–1984: Tuomo Tegelsten
- 1984–1986: Timo A. Säkkinen
- 1986–1991: Kari Virranta
- 1991–1995: Sten Varila
- 1996–1998: Liisa Pitkänen
- 1999–2010: Jyri Mäntylä
- 2011–2015: Juhani Laasanen
- 2015–2017: Anita Paavola
- 2017–2018: Timo Kärkkäinen
- 2019– Sam Leijonanmieli
Remove ads
Tunnettuja vimpeliläisiä
- Juho Haveri (1876–1961), opettaja ja kansanedustaja
- Reijo Hongisto (s. 1962), kansanedustaja
- Erkki Jäykkä (1827–1858), maanviljelijä, vaivaiskassan hoitaja ja lautamies
- Eeli Kivinen (Vimpelin Väinämöinen, 1900–1990), kanteleensoittaja, näyttelijä, laulaja, säveltäjä
- Matti Latvala (1868–1964), maanviljelijä ja kansanedustaja
- Sam Leijonanmieli (s. 1990), kunnanjohtaja
- Santeri Mäkelä (1870–1937/1938), kansanedustaja ja kirjailija
- Pekka Niemi (1938–1997), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Väinö Rankila (1911–1970), kansanedustaja
- Esa Rannila (s. 1954), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Anders Oskar Törnudd (1824–1898), pappi ja valtiopäivämies
- Jukka Vihriälä (s. 1945), kansanedustaja ja maanviljelijä
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads