Lappajärvi (järvi)
kraatterijärvi Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Lappajärvi on järvi Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla, suurimmaksi osaksi Lappajärven kunnan sekä osin Vimpelin kunnan sekä Alajärven kaupungin alueella. Se on Etelä-Pohjanmaan suurin järvi ja nykyisen käsityksen mukaan kraatterijärvi. Järven pinta-ala on 145 km² ja korkeus on 69,5 metriä meren pinnan yläpuolella, järven suurin syvyys on 38 metriä Aholan syvänteellä.[3] Järven suurin saari on Kärnänsaari, josta järven rantamilta löydetty ainutlaatuinen törmäyssyntyinen kivilaji kärnäiitti on saanut nimensä.[4]
Lappajärvi laskee Ähtävänjokea Merenkurkkuun. Vuonna 2024 Lappajärven Kraatterijärvi Geopark hyväksyttiin Unescon geologisesti arvokkaiden alueiden Geopark-verkostoon.[5]
Remove ads
Saaria
Lappajärvessä on kokoisekseen suomalaiseksi järveksi vähän saaria. Useimmat saaret ovat järven pohjoisosan ympäröimiä. Selvästi suurin saari on Kärnänsaari, jonka erottaa järven pohjoisrannasta ja Lappajärven kirkonkylästä kapea Kärnänsalmi.
Ammessaari, Halkosaari, Ilkka, Isokari, Iso-Kannus, Joensuunsaaret, Karppa, Korkeasaari, Kotikari, Kuivaskari, Kuusisaari, Kyrönsaari, Kärnänsaari, Lokkikari, Lukkarinsaari, Mänkki, Norssisaari, Pikkusaari, Pihlajasaari, Pitkästö, Rämäkkösaari, Sammakkosaari, Selkäsaaret, Sontikari, Ukonsaari, Vartijasaari, Varissaari, Vasikkasaari, Veanteensaari ja Vähä-Kannus
Remove ads
Hydrologia
Lappajärvi on osa Ähtävänjoen vesistöä, Lappajärven valuma-alueeseen kuuluu Lappajärven kuntaa, Vimpeliä, Alajärveä ja osa Soinin kunnasta. Merkittävimmät Lappajärveen laskevat joet ovat Alajärvestä tuleva Kurejoki ja Vimpelin Savonjoki, pienempiä laskujokia ovat Itäkylän Vieresjoki, Savonkylän Kokonpuro ja Vimpelin Hietojanpuro.[6] Lappajärvi laskee Välijokea pitkin Evijärveen ja sieltä Ähtävänjokea pitkin Merenkurkkuun.[7]
Lappajärven säännöstelyväli on 1,8 metriä välillä 68,85-70,65 metriä keskimerenpinnasta N60 korkeusjärjestelmän mukaan.[8]
Remove ads
Historiaa
Lappajärven vedenpintaa on ihmisen aikaansaamana laskettu ensimmäisen kerran mahdollisesti jo 1600–1700 lukujen vaihteessa, seuraavan kerran vuoden 1834 paikkeilla noin metrin verran ja vuosien 1904–1908 aikana 0,7 metriä, näiden seurauksena vedenpinta on laskenut vähintään kaksi metriä.[9][10][11]
Vuodesta 1961 Lappajärveä on säännöstelty Niskan padolla, säännöstelyn jälkeen järven tila alkoi heikentyä nopeasti.[11][12] Keväällä 1979 puhkesi Lappajärven patokapina kun järven pinta oli juoksutettu alas ja paikalliset kävivät tukkimassa kansanpadolla Ähtävänjoen pudottamalla kiviä Niskan sillalta.[13]
Lappajärven meteoriittikraatteri
Lappajärvi on Suomen suurin tai toiseksi suurin meteoriittikraatteri ja myös iältään nuorin ja ensimmäinen Suomesta löydetty meteoriittikraatteri.[14] Lappajärven syntyneen 750 metriä syvän kraatterin läpimitta oli noin 22–23 kilometriä ja sen aiheutti noin 1,6 kilometrin kokoinen asteroidi nykyisten arvioiden mukaan 77,85 ± 0,78[15] miljoonaa vuotta sitten.[16] Se olisi tämän mukaan syntynyt liitukauden lopun kiihtyneessä meteoriitti- ja asteroidipommituksessa. Asteroidin on päätelty olleen tavallinen H-tyypin kondriitti.[17][18]
Kallioperän jäähtymisen on arvioitu kestäneen sadastatuhannesta vuodesta miljoonaan vuotta.[19][20]
Järven keskellä sijaitsevan Kärnänsaaren alapuolella on kärnäiitiksi nimettyä impaktiittia, Kärnänsaaren on epäilty olevan törmäyskraatterin keskuskohouma, tosin se saattaa myös olla pelkkä jääkausien muovaama eroosiojäänne.[21] Kraatterin kaakkoisreunaa ympäröi kohonnut reuna, joka tunnetaan nykyisin Lakeaharjuna ja Pyhävuorena.[22] Lappajärvestä on löydetty tyypillisiä meteoriittikraattereista löytyviä kiviä kuten breksiaa, myös törmäystimantteja ja mineraaleja kuten sueviittia ja coesiittia.[23] Meteoriitin hajottama peruskallio on mahdollistanut hyvät pohjavesialueet Lappajärvelle.[24]
Iso-Räyrinki-järveä Alajärvellä on epäilty Lappajärven meteorikraatterin sivukraatteriksi, jonka on esitetty syntyneen Lappajärven meteoriittia kiertäneestä kuusta.[25][26]
Tutkimushistoriaa
Lappajärven tutkimushistorian katsotaan alkaneen vuodesta 1858 jolloin Henrik Holmberg kirjoitti kirjassaan Materialier till Finlands geognosi muutamalla sanalla Lappajärveltä löytyvästä tuliperäisestä kivestä. Vuonna 1916 geologi Eero Mäkinen analysoi kivilajin laavakiveksi eli dasiitiksi.[27][28] Geologi Pentti Eskola oli vuoden 1920 Karjalan Jänisjärven tutkimuksiensa jälkeen vakuuttunut siitä että Lappajärvi oli myös tulivuorijärvi.[29] Kesällä 1926 Eskola kävi Lappajärvellä toteamassa kärnäiitin tulivuorenpurkauksen laavakiveksi.[30] Lappajärveä luultiin pitkään muinaisen tulivuoren jäännökseksi. Vielä vuonna 1964 professori Ahti Simonen kirjoitti järven muinaisesta vulkaanisesta toiminnasta.[31]
Keväällä 1967 professori Thure Georg Sahama tutkittuaan Saksan Nördlinger Riesin kraatteria hän alkoi epäillä myös Lappajärveä meteoriitin kraatteriksi ja ehdotti Martti Lehtistä tutkimaan kraatteria.[32] Vuonna 1967 ruotsalainen Nils-Bertil Svensson havaitsi kärnäiitissä kvartsin olevan samalla tavalla pilkkoutunut kuin maapallon muissa kraattereissa. Svenssonin artikkeli tutkimuksistaan julkaistiin helmikuussa 1968 Nature -lehdessä.[33][34][35] Vuonna 1967 Martti Lehtinen aloitti tutkimukset kraatterista, löytäen muun muassa heinäkuussa 1967 sueviittia Hietakankaan soramontuilta ja kesällä 1968 coesiittiä Lappajärvestä, seuraavana vuonna hänen lisensiaattityönsä tutkimuksista valmistui.[35][36][37] Vuonna 1976 Lehtinen julkaisi englanninkielisen väitöskirjan meteoriittiteoriasta. Väitöskirjallaan hän muun muassa todisti eräissä kivilohkareissa kvartsin muunnoksia joita ei synny tulivuorien toiminnasta. Väitöskirjan on katsottu olleen lopullinen vahvistus meteoriittiteorialle.[38][39] Myös samana vuonna julkaistut painovoimamittaukset tukivat meteoriittiteoriaa, alueella havaittiin 17 kilometrin läpimittaisella alueella painovoimapoikkeamaa.[40] Saksalaiset tutkijat Elmar Jessberger ja Uwe Reimold saivat vuonna 1980 kraatterin iäksi argon-argon menetelmällä noin 77,3 miljoonaa vuotta.[41] Vuosina 1988-1990 Geologian tutkimuskeskus suoritti tutkimusporauksia, ensimmäisen Härkäniemessä 217,75 metriin, jossa havaittiin 145 metrin syvyydeltä kärnäiittiä ja sen alapuolella oli sueviittikerros ja breksiakerros[27][42][43] toisen 165,75 metriin Vimpelin Pokelassa[44] ja neljännen porauksen 275 metriin Kärnänsaaren ja Matalasaaren välisessä välisaaressa, josta ei löydetty kärnäiittiä.[45][46]
Vuonna 1992 paleomagnetismiin perustuvalla menetelmällä saatiin kraatterin iäksi noin 195 miljoonaa vuotta.[47] Vuonna 1997 Lappajärveltä löydettiin pieniä törmäystimantteja sueviittilohkareista.[48][49] Vuonna 2001 Geologian tutkimuskeskuksen uraani-lyijy iänmäärityksessä Lappajärven iäksi arvioitiin noin 73,3 miljoonaa vuotta, viiden miljoonan vuoden virhemarginaalilla. Tämä iänmääritys vahvisti Lappajärven syntyneen myöhäisliitukaudella.[50][51][52] Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa argon-argon ajoituksella kraatterin iäksi saatiin 76,2 miljoonaa vuotta, samassa tutkimuksessa havaittiin joidenkin mineraalien olevan noin miljoona vuotta nuorempia, joten tästä on päätelty kraatterin jäähtymisen kestäneen sadastatuhannesta vuodesta miljoonaan vuoteen.[53][54][55] Kesällä 2018 tutkijat esittivät kraatterin iäksi 77,8 miljoonaa vuotta uraani-lyijy ajoituksen perusteella[56], myöhemmin vertaisarvioinnin jälkeen iäksi saatiin noin 77,85 (± 0,78) miljoonaa vuotta.[15]
Remove ads
Kalasto
Järvessä elää kalastuksen kannalta hyvin ainakin kuhaa, ahventa, madetta ja muikkuja.[57] Myös vieraslajiksi todettua täplärapua esiintyy harvakseltaan järvessä.[58]
Kulttuuria
Lappajärveä pidettiin pitkään tulivuorijärvenä, ja sen mukaan on nimetty muun muassa Tulivuorirock. Tulivuoriaihe näkyy myös osana Lappajärven kunnan vaakunaa.[59] Myöhemmin järven paljastuttua meteoriittikraatteriksi sitä on käytetty aiheena Lappajärven kunnan ja alueen markkinoinnissa.[60][61] Nykälänniemessä toimiva kylpylähotelli Kivitippu on saanut nimensä maahan pudonneen meteoriitin mukaan. Kivitipussa sijaitsee myös Meteoriittikeskus-niminen näyttely.[62][63] Lappajärvestä kertovan Lappajärvi-humpan on säveltänyt Kaarlo Valkama ja sanoittanut Tuula Valkama.[64] Lappajärvi valittiin vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaan maakuntajärveksi, ja järvestä löytyvä kärnäiitti on valittu maakuntakiveksi.[65][66][67] Vuonna 2021 Lappajärven alueen kunnat aloittivat projektin Unescon Geopark -statuksen hakemiseksi kraatterijärven alueelle. Unesco myönsi statuksen vuonna 2024 [5][68][69][70]
Remove ads
Katso myös
Lähteet
- Teemu Öhman (toim.): Kraatterijärven Georeitti 2017, Leader, Aisapari, Maaseuturahasto 2. p. 2018 (suomeksi, englanniksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads