Maunu Tavast
suomalainen katolinen pappi, Turun piispa (1357–1452) From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Magnus II Tavast, myös Magnus Olai ("Maunu Olavinpoika") (k. 9. maaliskuuta 1452 Mynämäki) oli Suomen keskiajan huomattavin katolinen piispa eli Suomen piispa. Hän toimi Suomen piispana vuosina 1412–1450.[1]
Remove ads
Elämäkerta
Maunun on väitetty syntyneen 14. lokakuuta 1357. Tietoa pidetään kuitenkin epäuskottavana, varsinkin kun hän olisi tällöin elänyt 94-vuotiaaksi. Todennäköisempi synnyinajankohta on 1370-luvun alkupuolella. Maunun isä oli rälssimies Olavi Juhonpoika Tavast.[2]
Maunu opiskeli Prahassa, jossa valmistui vuonna 1396 baccalaureukseksi ja sai vuonna 1398 lisensiaatin arvon. Hän toimi sen jälkeen Eerik XIII:n hovikappalaisena ja kanslerina.[2] Vuonna 1406 hän sai verovapauden mynämäkeläiseen tilaan, ja noin 1406–1407 hänestä tuli arkkiteini.[3] Vuonna 1412 hänet valittiin Bero Balkin jälkeen Turun piispaksi ja hän kävi Roomassa saamassa piispanvihkimyksen.[2] Matkalla hän hankki tuomiokirkolle, Turun katedraalikoululle sekä Viipurin ja Mynämäen kirkolle joukon aneita.
Maunu laajensi ja kaunisti Turun tuomiokirkkoa ja rakennutti sinne uusia alttareita sekä nimeään kantavan Maunu Tavastin kuorin. Hän perusti vuonna 1438 Naantalin birgittalaisluostarin ja kävi pyhiinvaellusmatkalla Palestiinassa. Turkuun Maunu rakennutti kivisen piispan kartanon. Hän vahvisti myös Kuusiston linnaa.
Vuonna 1421 Maunu oli ehdolla Uppsalan arkkipiispaksi, mutta ei tullut valituksi.
Kirkon johtotehtävien lisäksi Maunu toimi Suomen hyväksi myös politiikassa, muun muassa sovitellen vuonna 1438 Satakunnassa puhjenneen kapinaliikkeen. Vuonna 1441 hän allekirjoitti Söderköpingin kokouksessa asiakirjan, jonka mukaan Isä meidän -rukous, Ave Maria ja uskontunnustus luetaan sunnuntaisin kansankielellä.[2]
Piispana Maunu vahvisti yhden Suomen vanhimmista hallintopitäjistä eli Juvan perustamiskirjan vuonna 1442. Maunu ja Juvan kappelin talonpojat sopivat seurakunnan perustamisesta 19. tammikuuta 1442, josta on säilynyt todisteena perustamisasiakirja.[4]
Elämänsä loppupuolella Maunu siirtyi asumaan Naantalin Piispanniemeen, jota silloin kutsuttiin Lokaniemeksi. Maunu luopui piispan virastaan vasta vuonna 1449. Häntä seurasi piispana Olavi Maununpoika, jonka ulkomaisia opintoja hän oli tukenut. Maunu haudattiin Turun tuomiokirkon Pyhän Ruumiin kappeliin, josta hän oli jo eläessään valinnut hautapaikan itselleen.
Remove ads
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads