Michael Rosbash
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Michael Morris Rosbash (s. 7. maaliskuuta 1944 Kansas City[1]) on yhdysvaltalainen geneetikko ja kronobiologi. Hän on Brandeisin yliopiston professori[2] ja Howard Hughesin lääketieteellisen instituutin tutkija.[3] Rosbashin johtama tutkimusryhmä kloonasi vuonna 1984 Drosophilan period -geenin, ja vuonna 1990 hän esitti, että sisäinen kello perustuu molekulaaristen värähtelyjen negatiiviseen palautekierteeseen.[2][4] Tutkimusryhmä, jossa Rosbach oli mukana, löysi myös sisäistä kelloa säätelevän period- eli per -geenin[5]. Vuonna 2003 Rosbash nimitettiin National Academy of Sciencesin jäseneksi.[6] Vuonna 2017 hän sai Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon yhdessä Michael W. Youngin ja Jeffrey C. Hallin kanssa "sirkadista rytmiä kontrolloivan molekulaarisen mekanismin löytämisestä".[7]
.jpg)
Remove ads
Elämäkerta
Michael Rosbash syntyi Kansas Cityssä, Missourissa. Hänen vanhempansa, Hilde ja Alfred Rosbach, olivat Natsi-Saksasta vuonna 1938 lähteneitä juutalaisia pakolaisia.[8][9] Hänen isänsä Alfred Rosbash oli kanttori[9], mikä juutalaisilla merkitsee seurakunnan johtajaa rukouksissa. Michaelin syntymän jälkeen perhe muutti Bostoniin.[10]
Rosbash aikoi aluksi opiskella matematiikkaa, mutta käytyään erään biologian kurssin California Institute of Technologyssä (Caltech) ja työskenneltyään erään kesän Norman Davidsonin laboratoriossa hän siirtyi opiskelemaan biologiaa. Vuonna 1965 hän suoritti Caltechissa tutkinnon kemiassa[11], minkä jälkeen hän vietti vuoden Pariisissa Institut de Biologie Physico-Chimiquessa Fulbright-ohjelman mukaisesti[11], ja vuonna 1970 hän väitteli Massachusetts Institute of Technologyssä Sheldon Penmanin johdolla tohtoriksi biofysiikasta.[11] Jatkettuaan vielä Edinburghin yliopistossa genetiikan opintoja kolme vuotta[11] hän sai viran Brandeisin yliopistossa vuonna 1974.[12]
Rosbash on naimisissa entisen oppilaansa Nadja Abovichin kanssa. Heillä on Tanya-niminen tytär, jota paitsi Nadja Abovichilla on Paula-niminen tytär hänen edellisestä avioliitostaan.[13]
Remove ads
Tutkimukset
Rosbash tutki aluksi aineenvaihduntaa ja RNA:n toimintaa.[11] Saavuttuaan Brandeisiin hän työskenteli yhdessä Jeffrey C. Hallin kanssa[14] ja tutki geenien vaikutusta sisäisen kellon sirkadisiin rytmeihin. He tutkivat erityisesti banaanikärpäsen (Drosophila melanogaster) vuorokausirytmiä ja tunnistivat kaksi sisäiseen kelloon vaikuttavaa geeniä, jotka saivat nimet per (period) ja tim (timeless). He havaitsivat, että period-geeniin liittyvän RNAn ja vastaavan proteiinin (PER) tasot vaihtelevat sirkadisen kierroksen aikana, ja myöhemmin he löysivät myös hiireltä vastaavaa tehtävää suorittavan geenin, mClock.[15] Toukokuussa 1998 Rosbash työtovereineen löysi banaanikärpäseltä myös kellogeenijakson, joka vastaa nisäkkäide bmal1 -geeniä.[16] Marraskuussa 1998 he löysivät banaanikärpäseltä myös cryb-mutantin, mikä johti päätelmään, että kryptokromi-proteiini osallistuu rytmin säätelyyn.[17]
Lähetti-RNA:n tutkimukset
Rosbash tutki opiskeluaikanaan Massachusetts Institute of Technologyssä myös lähetti-RNA:n toimintaa. Lähetti-RNA säätelee proteiinien synteesiä soluissa DNA:ssa olevien ohjeiden mukaisesti. Tapaukset, joissa tämä prosessi ei toimi normaalisti, on yhdistetty muun muassa Alzheimerin tautiin, joten tällä tutkimuksella on oleellinen merkitys tämänkaltaisten sairauksien ymmärtämisessä ja hoidossa.[18]|
Remove ads
Palkinnot
Rosbashille on myönnetty seuraavat palkinnot:
- NIH Research Career Development Award (1976–1980)[19]
- Caltech Distinguished Alumni Award (2001)[20]
- Gruberin neurotieteen palkinto (2009)[19]
- Columbian yliopiston Louisa Gross Horwitz -palkinto (2011)[21]
- Massryn palkinto (2012)[22]
- Canada Gairdner International Award (2012)[23]
- 12. vuotuinen biolääketieteiden Wileyn palkinto (2013)[24]
- Nobelin lääketieteen palkinto (2017)[7]
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads