Minervanpöllö

Minervanpöllö (Athene noctua) on minervanpöllöihin (Athene) kuuluva lintu, joka on saanut suomenkielisen nimensä roomalaisten viisauden ja sodankäynnin jumalattarelta, kreikkalaista Athenea vastaavalta Minervalta.

Minervanpöllö
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Eukaryootit Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Pöllölinnut Strigiformes
Heimo:	Pöllöt Strigidae
Suku:	Minervanpöllöt Athene
Laji:	noctua
Kaksiosainen nimi
Athene noctua Scopoli, 1769
Katso myös
Minervanpöllö Wikispeciesissä   Minervanpöllö Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Athene noctua vidalii

Koko ja ulkonäkö

Minervanpöllöllä on suuri pää, pitkät jalat ja keltaiset silmät. Sen pituus on 21–27 cm, siipien kärkiväli noin 60 cm ja paino 140–200 g. Naaras on selvästi koirasta suurempi. Laji on usein aktiivinen myös päivällä, ja se liikkuu paljon maassa. Lentää tikkamaisesti syvään aaltoillen, ja lennossa havaitaan leveät ja pyöreäpäiset siivet. Laulu on matalahko, loppua kohden nouseva vihellys. Muita ääniä ovat äkäinen varoittelu ”kii-kii-kii…” sekä kimeä ”kiio”.

Lajista tunnetaan noin 13 alalajia, joista Euroopassa esiintyvä vidalii on tummin, ja Lähi-idässä pesivä lilith vaalein.

Ravinto

Minervanpöllö saalistaa pikkujyrsijöitä ja -lintuja, mutta lähes puolet sen ruokavaliosta koostuu hyönteisistä, etenkin kovakuoriaisista. Hyönteisiä se saalistaa erikoiseen tapaansa maassa pomppien.

Elinympäristö

Minervanpöllö elää metsissä, viljelysmailla, ruohomailla ja puoliaavikoilla.

Levinneisyys

Minervanpöllöä tavataan Espanjasta Venäjälle ulottuvalla alueella, Lähi-idässä, Keski-Aasiassa Kiinaa, Koreaa ja Mongoliaa myöten sekä Pohjois-Afrikassa. Euroopassa on arvioitu pesivän 577 000 – 1 070 000 paria, joista yli puolet Turkissa. Myös Italiassa (40 000 – 70 000 paria), Portugalissa (40 000 – 60 000 paria), Espanjassa (39 400 – 39 500 paria) ja Ranskassa (25 000 – 50 000 paria) lajia pesii paljon. Pohjoismaista lajia pesii vain Tanskassa (10 paria) ja Baltian maista Liettuassa (5–10 paria).^[2] Suomessa minervanpöllö on havaittu rariteettikomitean hyväksymästi vuoden 2023 loppuun mennessä kahdesti, 15. syyskuuta 1901 Muuramessa ja 26. toukokuuta 1983 Siikajoella.^[3]

Euroopan pesimäalue kattaa noin neljänneksen lajin koko maailman pesimäalueesta, joten maailman kannan koon on arvioitu olevan karkeasti noin nelinkertainen Euroopan kantaan verrattuna.^[4]

Lisääntyminen

Minervanpöllö tekee puun- tai kivenkoloon pesän, johon se munii 3–6 munaa. Naaras hautoo munia 28–29 päivää. Kuoriutumisen jälkeen poikaset pysyvät pesässä ruokittavina n. 25 vuorokautta. Minervanpöllö on yksiavioinen.