Myanmarin sotilasvallankaappaus 2021
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Myanmarin sotilasvallankaappaus 2021 oli Myanmarin asevoimien Tatmadawin suorittama vallankaappaus, jossa valtiokansleri Aung San Suu Kyi ja maan muut poliittiset johtajat pidätettiin, ja valta siirtyi asevoimien komentajalle Min Aung Hlaingille.[3][4]
Asevoimien komentaja Tatmadaw suoritti vallankaappauksen, koska komentaja Min Aung Hlaingin mukaan edellisen marraskuun vaaleissa tapahtui vaalivilppiä. Armeijan tukemat ehdokkaat olivat menestyneet vaaleissa huonosti ja menettivät jonkin verran paikkoja demokraattisille puolueille. Min Aung Hlaingin mukaan esimerkiksi äänestyslistoissa oli samoja nimiä kahteen kertaan.[3][4] Kansainvälisten järjestöjen lähettämien vaalitarkkailijoiden mukaan vaalien järjestelyissä oli kylläkin huomattavia puutteita, mutta laajamittaista vilppiä ei ilmennyt ja havaitut epäkohdatkin suosivat sekä armeijan että Aung San Suu Kyin johtaman NLD-puolueen ehdokkaita erityisesti etnisten vähemmistöjen kustannuksella.[5]
Vallankaappaaja Min Aung Hlaing julisti maahan vuoden mittaisen poikkeuslain.[3] Puhelin- ja internetyhteyksissä oli laajalti häiriöitä vallankaappauksen aikana.[3][4] Muun muassa Yhdysvallat ja syrjäytetty NLD-puolue tuomitsivat vallankaappauksen.[3] NLD-puolueen mukaan maa on luisumassa kohti diktatuuria. Yhdysvallat uhkasi toimilla, jos Tatmadaw ei peräänny vallankaappauksesta.[3] Kaappaus oli epäsuosittu kansan keskuudessa.[6] Se laukaisi helmikuussa viikkoja kestäneet mielenosoitukset ja lakot.[7] Armeija ja poliisi pyrkivät kovenevin ottein kukistamaan mielenosoitukset.[8] Turvallisuusviranomaiset ovat käyttäneet toistuvasti myös tappavaa väkivaltaa.[9] Turvallisuusjoukot olivat 27. elokuuta 2021 mennessä surmanneet ainakin 1019 mielenosoittajaa ja pidättäneet yli 2600.[10][11][12] Sotilashallitus pyrki estämään riippumattoman tiedonsaannin kotimaansa tapahtumista katkaisemalla internet-yhteydet, takavarikoimalla satelliittiantenneja ja pidättämällä toimittajia.[13] Myös etniset kapinalliset ovat osallistuneet ja seisovat mielenosoittajien rinnalla.[14]
Remove ads
Tausta
Asevoimilla eli Tatmadawilla on ollut Myanmarissa hyvin vahva asema.[3] Se katsoo olevansa perustuslain ja kansallisen yhtenäisyyden suojelija.[3] Asevoimille kuuluu lisäksi 25 prosenttia parlamentin paikoista, ja sille on turvattu pysyvästi puolustusministerin, sisäministerin ja rajaministerin paikat.[3][15] Sen komentaja Min Aung Hlaing tunnetaan myös vahvana asevoimien aseman kannattajana.[16] Hän ei ole esimerkiksi antanut merkkejä siitä, että voisi olla valmis luopumaan asevoimien 25 prosentin paikkakiintiöstä parlamentissa.[16]
Armeijalla on myös vahva taloudellinen asema Myanmarissa. Se omistaa runsaasti kaivoksia, pankkeja ja matkailuyrityksiä. Jaden louhiminen ja vienti on merkittävä tulonlähde armeijalle. Armeijan kanssa tekemisissä olevien MEHL- ja MEC-holding-yhtiöiden toimista ei juuri kerrota julkisuuteen.[17][18]
Armeija käynnisti demokratisointia 2010-luvulla, koska se halusi kipeästi läntisiä talousyhteyksiä. Maan piti näyttää salonkikelpoiselta länteen päin, vaikka armeijalla olikin suuri valta. Demokratiaa ajanut Aung San oli Myanmarin perustajan tytär, jonka armeijan kenraalit kasvattavat. Monet armeijan korkeat upseerit olivat Aung Sanin isälle sukua. Näin NLD:llä ja armeijalla oli siteitä. Armeija uskoi pysyvänsä demokratian aikanakin vahvasti vallassa, koska sille oli sovittu kiintiöt maan hallinnossa. Armeija ei silti luottanut Aung Saniin ja demokraatteihin.[19]
Asevoimat kärsi merkittävän tappion maan vuoden 2020 parlamenttivaaleissa.[3] Asevoimiin yhdistetty USDP-puolue sai vain 33 paikkaa 476 paikasta parlamentista.[3] Vaalit voittanut NLD-puolue sai äänistä yli 80 prosenttia. Vaalitarkkailijoiden mukaan vaalit olivat pääsääntöisesti reilut, mutta asevoimat kiistivät tuloksen vedoten muun muassa virheellisiin äänestyslistoihin.[3] Asevoimat ei myöskään ollut tyytyväinen siihen, miten vaalilautakunta vastasi sen valituksiin vaaleista.[3] Jo viikkoja ennen vallankaappauksen tapahtumia asevoimat antoivat lausuntoja, jotka katsottiin sen uhkauksiksi kasvattaa valtaansa.[20]
Vain päiviä ennen vallankaappausta IMF oli lähettänyt Myanmariin 350 miljoonaa dollaria korona-avustuksia. IMF:n mukaan heillä ei ole käytännössä mahdollisuutta vaatia rahoja palautettaviksi.[21]
Remove ads
Vallankaappaus
Vallankaappaus sai alkunsa varhain maanantaiaamuna 1. helmikuuta 2021.[22] Myanmarin asevoimat eli Tatmadaw ilmoitti omalla televisiokanavallaan vallan vaihtuneen asevoimien komentajalle Min Aung Hlaingille.[22] Samoihin aikoihin lukuisia hallituksen poliitikkoja mukaan lukien presidentti Win Myint ja valtiokansleri Aung San Suu Kyi pidätettiin.[22]
Vallankaappauksen jälkeen asevoimat jalkautuivat kaduille ja estivät liikenteen maan pääkaupungissa Naypyidawissa ja suurimmassa kaupungissa Yangonissa.[22] Televisiokanavat ja internet-yhteys olivat suljettuina kello kuudesta noin puoli kymmeneen.[23] Itse vallankaappaus sujui rauhallisesti ilman kuolonuhreja tai loukkaantumisia, mutta on mahdollista, että tilanne kärjistyy vielä.[23]
Vallankaappauksen jälkeen jo aikaisemmin pidätetyt valtiokansleri Aung San Suu Kyi ja presidentti Win Myint saivat syytteitä.[24] Presidentti Win Myintiä syytetään luonnonkatastrofeissa toimimista koskevien lakien nojalla ja San Suu Kyitä syytetään laittomasti maahan tuotujen radioiden käytöstä.[24] Asevoimat rajoittivat myös voimakkaasti tiedon liikkumista.[25] Osa Facebookin palveluista on estetty kokonaan ja operaattorit ovat lakanneet tarjoamasta mobiili-internetpalveluita.[25]
Remove ads
Mielenosoitukset
_(3).jpg)
Myanmarilaisten suhtautuminen vallankaappaukseen oli lähtökohtaisesti kielteinen.[24] Kymmenet lääkärit läpi maan lopettivat työt ja jotkut terveydenhuollon työntekijöistä menivät lakkoon.[7] Monet työntekoa jatkaneet pukivat päällensä protestiliikkeen symbolin.[7] Yangonissa ihmiset paukuttelivat kattiloita, soittivat autojen torvia ja lauloivat vallankumouksellisia kappaleita iltaisin.[7]
Lauantaina 6. helmikuuta 2021 järjestettiin ensimmäinen suuri mielenosoitus vallankaappausta vastaan Yangonissa.[26] Mielenosoitukseen osallistui noin tuhat ihmistä.[26] Mielenosoituksia oli ollut toistaiseksi vähän, koska ihmiset pelkäsivät maan asevoimien tukahduttavan ne väkivaltaisesti.[27]
Maan asevoimat jatkoi pidätyksiä, ja poliittisia vankeja seuraavan ryhmän mukaan jo yli 130 poliitikkoa ja virkamiestä pidätettiin 6. helmikuuta 2021 mennessä.[28] Pidätettyjen joukossa on myös ainakin yksi ulkomaalainen; australialainen Sean Turnell, joka on toiminut Suu Kyin talouspoliittisena neuvonantajana.[28] Turnell kiisti syyllisyytensä ja kertoi olevansa suljettuna hotelliinsa ennen kuin häneen menetettiin yhteys.[28][29] Australian ulkoministeriö ilmoitti olevansa huolissaan Turnelin sekä mahdollisesti muiden kansalaistensa pidätyksistä.[28]
Armeija varoitti 8. helmikuuta protestoijia, mutta mielenosoitukset jatkuivat.[30][31]
Tiistaina 9. helmikuuta Yangonissa ositti mieltään 100 000.[32]
Poliisi käytti vesitykkejä, kyynelkaasua ja kumiluoteja hajottaakseen protestit. Se myös ampui varoituslaukauksia kovilla patruunoilla. Neljä ihmistä loukkaantui ja yksi heistä on kriittisessä tilassa poliisin ammuttua tätä päähän.[33]
Myanmar vapautti vankiloista 13 000. Näitä syytettiin AP:n mukaan käytetyn mielenosoittajien pelotteluun. [34][35]
Myanmarin sotilashallinto laati 13. helmikuuta lakeja, jotka helpottivat oppositioaktivistien pidätyksiä.[36] 14. helmikuuta armeija ampui Pohjois-Myanmarissa protestoijia joko kumiluodeila tai kovilla ja pidätti journalisteja.[35]
Vallankaappausta vastustavat mielenosoitukset laajenivat helmikuun aikana.[37] 17. helmikuuta kaduille saapui satojatuhansia ihmisiä.[37] Hakkerit iskivät Myanmarin hallinnon sivuille 18. helmikuuta.[38]
19. helmikuuta turvallisuusjoukkojen käyttämä väkivalta tuotti ensimmäisen kuolonuhrin pääkaupungissa Naypyidawissa. Paria päivää vaille 20-vuotiaaseen naiseen Mya Thwe Thwe Khaingiin osui edelisellä viikolla poliisin luoti. Hän joutui sairaalan teho-osastolle, missä kuoli päivien päästä.[39][40] Myanmarin sotilashallinnon edustaja lupasi, että tapaus tutkitaan.[41] Myanmar kiisti Amnestyn toteaman puoliautomaattiaseiden käytön.[42]
20. helmikuuta turvallisuusjoukot ampuivat Mandalayssa mielenosoittajia sekä kumiluodeilla että kovilla[43]Syynä oli se, että mielenosoittajat yrittivät estää poliisia tekemästä pidätyksiä satama-alueella. Kaksi kuoli, 20-30 haavoittui.[8] Toista mielenosoittajaa oli ammuttu päähän.[43] Toinen kuolleista oli teini-ikäinen poika.[44] Poliisit lupasivat lähteä, jos väkijoukko hajaantuu. Kun joukko alkoi hajota, poliisit hyökkäsivät pamppuineen mielenosoittajien kimppuun. Turvallisuusjoukot heittivät kyynelkaasua koteihin. He ampuivat koteihin ja luostareihin. He myös ampuivat ambulansseja, jatkaen sitä, vaikka väkijoukko pyysi lopettamaan. Yhteensä 570 ihmistä oli siihen mennessä otettu kiinni koko kaappauksen aikana. 3 mielenosoittajaa ja yksi poliisi oli kuollut koko protestien kuluessa siihen asti.[45]
25. helmikuuta Yangonissa tapahtui ensimmäinen kohtalaisen kokoinen sotilashallituksen tukijoiden mielenosoitus.[46] Noin tuhat sotilashallituksen tukijaa oli aseistautunut veitsin, rautasauvoin, ritsoin ja kivin. Joukko hakkasi mielenosoittajia ja puukotti ainakin kahta.[47]
27. helmikuuta poliisi teki siihen asti päättäväisimmän yrityksen protestien hajottamiseksi kovin ottein. Yksittäistapauksissa poliisi käytti myös kovia luoteja. Yksi nainen haavoittui.[48]
28. helmikuuta ainakin 18 mielenosoittajaa kuoli. 30 haavoittui. [49][50] Poliisi ampui kovilla monissa kaupungeissa. Päivä oli siihen astisista verisin.[51] [52]Myös jotkut protestoijat käyttivät väkivaltaa. He heittelivät kiviä ja polttopulloja estääkseen poliisin tulon katusululle.[53]
Maaliskuu
2. maaliskuuta hallituksen joukot ampuivat kovilla ammuksilla mielenosoittajia Kalayn kaupungissa. Neljään vakavaan haavoittumiseen johtanut ampuminen tapahtui sunnuntaina kuolleen mielenosoittaja Nyi Nyi Aung Htet Naingin hautajaisissa, joka oli myös samalla mielenosoitus.[54][55]
3. maaliskuuta monissa kaupungeissa osoitettiin mieltä.[9] Sotilaat ampuivat ainakin 33, jopa 38 mielenosoittajaa hengiltä.[56][57] Kahdeksan kuoli Yangonissa, kuusi tai seitsemän Monywassa.[58]
6. maaliskuuta poliisi ampui Yangonissa tainnutuskranaatteja ja kyynelkaasua mielenosoitusten hajottamiseksi.[59]
13. maaliskuuta turvallisuusjoukot tappoivat ainakin kuusi mielenosoittajaa.[60] Ainakin 20 haavoittui.[61]
14. maaliskuuta protestoijat tunkeutuivat vaatetehtaisiin Yangonissa. He pahoinpitelivät tehtaiden kiinalaisia työntekijöitä. Kiina kehotti Myanmaria rankaisemaan hyökkääjiä ja tekemään päättäväisiä toimia väkivaltaisuuksien hillitsemiseksi. Poliisi ampui kepein ja veitsin aseistettuja protestoijia.[62] Ainakin 22 mielenosoittajaa kuoli Hlaing Tharyarin alueella.
15. maaliskuuta ainakin 20 kuoli protesteissa.[63]
16. maaliskuuta ihmiset pakenivat Yangonista, jonka osiin oli julistettu sotatilalaki. Myanmarin sotatilalain nojalla ihmisiä voidaan tuomita sotilastuomioistuimissa jopa teloitettaviksi.[64]
24. maaliskuuta vallan kaapannut Tatmadaw vapautti satoja pidätettyjä protestoijia.[65]
26. maaliskuuta mennessä ainakin 320 mielenosoittajaa oli kuollut. Näistä ainakin 80:tä oli ammuttu päähän.[66] Vallan kaapannut sotilasjuntta varoitti televisiossa, että mielenosoittajat ovat vaarassa tulla ammutuksi päähän tai selkään. Juntta ei kuitenkaan silti ole myöntänyt aiempia turvallisuusjoukkojen tekemiä ampumisia, pikemminkin väittänyt niiden tulevan protestoijien joukosta.[66][66]
27. maaliskuuta oli siihen astisista päivistä pahin protestoijille. Monissa kaupungeissa ammuttiin jälleen protestoijia kovilla ammuksilla.[67][68] Ainakin 114 kuoli.[69] Näistä Mandalayssa kuoli 29, Yangonissa 24.[70] Armeija tappoi myös lapsia. Se myös hyökkäsi Kayinin alueelle ilmaiskuja tehden.[71] Tuona päivänä oli armeijan juhlapäivä. Armeijan juhlallisuuksiin osallistui 8 muuta valtiota, joiden joukossa oli Kiina ja Venäjä.[72] Kenraali Min Aung Hlaing lupasi "turvata demokratian" ja vaalit.[73]
29. maaliskuuta mielenosoittajat jatkoivat protestejaan. Sagaingin alueella mielenosoittajat muistivat 20-vuotiasta sairaanhoitajaopiskelijaa, jota ammuttiin kun hän yritti auttaa haavoittuneita mielenosoittajia.[74]
8. huhtikuuta armeija pidätti protesteihin osallistuneen näyttelijä-laulajan Paing Takhonin.[75]
9. huhtikuuta turvallisuusjoukot ampuivat yli 82 mielenosoittajaa Bagon kaupungissa.[76][77] Paikallisten mukaan kuolleita saattoi olla 100.[78] Tiesululla niin sanotussa Bunkkeri 1:ssä kuoli 30 protestoijaa, kun armeija käytti mm. kiväärikranaatteja,[79] kun hiekkasäkit oli tarkoitettu pysäyttämään vain keveiden aseiden luodit. 40 vetäytyvää kuoli, kun armeija ampui luostarista.[78] Armeija estti sairaanhoitohenkilöstöä auttamasta haavoittuneita[78][80]
10. huhtikuuta Myanmar tuomitsi 19 kuolemaan mielenosoitusten takia.[81][82]
16. huhtikuuta 2021. Joukko syrjäytettyjä ministereitä, vähemmistökansojen edustajia ja juntan vastaisia aktivisteja perusti kilpailevan oppositiohallituksen, "Kansallisen yhtenäisyyden hallituksen". Ainakin kolme kuoli protesteissa.[83]
24. huhtikuuta 2021. Hyvin poikkeuksellisesti Asean-maiden kokous puuttui kokouksessaan jäsenmaansa sisäisiin asioihin. Muun muassa Indonesia vaati sovittelua ja Malesia väkivallan lopettamista. Maat vaativat myös poliittisten vankien vapauttamista ja humanitäärisen avun sallimista.[84]
Remove ads
Myanmarin asevoimien ihmisoikeusrikkomukset
Myanmarin asevoimat on syyllistynyt lukuisiin vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin sotilasvallankaappauksen aikana ja sen jälkeen.[85][86][87] YK:n ihmisoikeuskomissaarin Michelle Bacheletin mukaan juntta on jaellut mielivaltaisesti kuolemantuomioita mielenosoittajille salaisissa oikeudenkäynneissä ja hyökännyt maan eteläosassa sijaitsevassa Bagon kaupungissa mielenosoittajia vastaan kranaatein.[85] Lisäksi Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston mukaan Myanmarin asevoimat on ampunut protestoijia kohti mielivaltaisesti ja pidättänyt kansalaisia tekaistuilla syytteillä.[87][86] Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvosto onkin ilmoittanut juntan syyllistyvän rikoksiin ihmisyyttä vastaan.[87]
Kansalaisjärjestöistä muun muassa Amnesty ja Human Rights Watch ovat myös todenneet Myanmarin asevoimien syyllistyneen vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin.[88][89] Lisäksi Myanmarin demokraattisesti valittua hallitusta edustava ryhmä on kerännyt satoja tuhansia kappaleita todisteita juntan ihmisoikeusrikkomuksista.[90] Tämänkin ryhmän mukaan mielenosoittajia kohtaan on kohdistettu laittomia kuolemantuomioita ja pidätyksiä tekaistuin syin.[90]
Myanmarin armeija surmasi 24. joulukuuta 2021 noin 35 siviiliä Hpruson pikkukaupungin vieressä sijaitsevan Mo Son kylän lähellä lähellä Kayahin osavaltiossa, missä oli käynnissä taisteluja.[91][92][93][94][95] Armeija hyökkäsi taisteluja pakenevien karen-kansaan kuuluvien siviilien ajoneuvojen kimppuun. Sotilaat pidättivät joitakin, tappoivat loput.[92] Sotilaat ampuivat pakenevat. He tappoivat vanhukset, naiset ja lapset ja polttivat ruumiit autoihin.[96] Joukossa oli kaksi Pelastakaa lapset -järjestön työntekijää. Armeija kertoi, että se hyökätessään Hprusoon yritti pysäyttää seisämää autoa, jotka liikkuivat epäilyttävällä tavalla, mutta nämä eivät pysähtyneet.[97] YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi väkivallanteon. [98]
Remove ads
Reaktioita
Myanmar
Tuomitsee vallankaappauksen
Huolissaan tilanteesta
Neutraali
Ei julkista kannanottoa
YK:n pääsihteeri António Guterres tuomitsi vallankaappauksen.[99]
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tuomitsi vallankaappauksen ja vaati kaikkien pidätettyjen vapauttamista ja vaalituloksen noudattamista.[99]
Kiina ilmoitti toivovansa vakautta ja Myanmarin perustuslain noudattamista. Kiina myös toivoi osapuolien sopivan erimielisyydet keskenään ja vastusti muiden valtioiden puuttumista asiaan.[100][99]
Yhdysvallat vaati valtiokansleri Aung San Suu Kyin ja muiden pidätettyjen poliitikkojen vapauttamista. Lisäksi maa uhkasi toimilla, jos Tatmadaw ei peräänny vallankaappauksesta.[3][99]
Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson tuomitsi vallankaappauksen ja vaati kaikkien pidätettyjen vapauttamista.[99]
Japani vaati Aung San Suu Kyin vapauttamista.[99]
Malesia toivoi ratkaisun tilanteeseen löytyvän rauhallisesti keskustellen.[99]
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto tuomitsi vallankaappauksen ja piti sitä demokratian ja ihmisoikeuksien kannalta huolestuttavana.[3]
Uusi-Seelanti katkaisi diplomaattisuhteet Myanmarin kanssa vallankaappauksen vuoksi.[101]- Kaakkois-Aasia maiden yhteistyöjärjestön ASEAN:in maat tuomitsivat 2. maaliskuuta Myanmarin kaappauksen, vaikka on harvinaista, että Kaakkois-Aasian maat sekaantuvat toistensa asioihin.[54]
Venäjän apulaispuolustusministeri Aleksandr Fomin osallistui 27. maaliskuuta järjestettyyn Tatmadawin paraatiin ja ilmoitti maansa seisovan sotilasjuntan tukena.[102]
.svg){kind=link}
Remove ads
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads