Neville Chamberlain

Arthur Neville Chamberlain, PC, FRS (/ˈtʃeɪmbərlɪn/; 18. maaliskuuta 1869 – 9. marraskuuta 1940) oli brittiläinen liikemies ja konservatiivipoliitikko, joka oli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri ennen toista maailmansotaa ja sen alkuvaiheessa vuosina 1937–1940. Chamberlain allekirjoitti kohutun Münchenin sopimuksen Adolf Hitlerin kanssa syyskuussa 1938. Chamberlainia pidetään 1900-luvun epäsuosituimpana pääministerinä, koska hänen myöntyväisyyspolitiikkansa johti Tšekkoslovakian luovuttamiseen Saksalle. Samana vuonna hän luopui Kuninkaallisen laivaston tukikohdista Irlannin vapaavaltiossa, mikä antoi saksalaisille sukellusveneille mahdollisuuden pysyä 200 mailin päässä Irlannin länsirannikolta, jossa ne saattoivat pysäyttää kauppalaivoja.

Tämä artikkeli käsittelee poliitikkoa. Sotamarsalkasta kerrotaan artikkelissa Neville Bowles Chamberlain.

Neville Chamberlain
Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
28. toukokuuta 1937 – 10. toukokuuta 1940
Monarkki	Yrjö VI
Edeltäjä	Stanley Baldwin
Seuraaja	Winston Churchill
Lord President of the Council
10. toukokuuta – 3. lokakuuta 1940
Pääministeri	Winston Churchill
Edeltäjä	James Stanhope
Seuraaja	John Anderson
Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeri
27. elokuuta 1923 – 22. tammikuuta 1924
Pääministeri	Stanley Baldwin
Edeltäjä	Stanley Baldwin
Seuraaja	Philip Snowden
5. marraskuuta 1931 – 28. toukokuuta 1937
Pääministeri	Ramsay MacDonald Stanley Baldwin
Edeltäjä	Philip Snowden
Seuraaja	John Simon
Yhdistyneen kuningaskunnan terveysministeri
7. maaliskuuta – 27. elokuuta 1923
Pääministeri	Andrew Bonar Law Stanley Baldwin
Edeltäjä	Arthur Griffith-Boscawen
Seuraaja	William Joynson-Hicks
6. marraskuuta 1924 – 4. kesäkuuta 1929
Pääministeri	Stanley Baldwin
Edeltäjä	John Wheatley
Seuraaja	Arthur Greenwood
25. elokuuta – 5. marraskuuta 1931
Pääministeri	Ramsay MacDonald
Edeltäjä	Arthur Greenwood
Seuraaja	Edward Hilton Young
Kansanedustaja
14. joulukuuta 1918 – 9. marraskuuta 1940
Henkilötiedot
Syntynyt	18. maaliskuuta 1869 Heckfield, Hampshire, Englanti
Kuollut	9. marraskuuta 1940 (71 vuotta) Birmingham, West Midlands, Englanti
Ammatti	liikemies
Puoliso	Anna Chamberlain
Tiedot
Puolue	Konservatiivipuolue
Uskonto	unitaristi
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elämäkerta

Varhaisempi ura

Chamberlain työskenteli liike-elämässä, paikallishallinnossa ja ensimmäisen maailmansodan aikana lyhyen aikaa Kansallisen huollon johtajana (Director of National Service) 1916–1917. Neville Chamberlain seurasi isäänsä ja vanhempaa velipuolta politiikkaan tullessaan parlamentin jäseneksi vuoden 1918 vaaleissa 49-vuotiaana. Hän kieltäytyi ministerin asemasta, kunnes hänet valittiin Posti- ja viestintälaitoksen johtajaksi vuoden 1922 vaalien jälkeen. Vuonna 1923 hänestä tuli nopeassa tahdissa terveysministeri ja valtiovarainministeri, mutta hän ei esitellyt budjettia ennen hallituksen kaatumista vuonna 1924. Hän palasi terveysministeriksi ja toteutti laajan joukon uudistusohjelmia vuosina 1924–1929. Hänet valittiin vuonna 1931 valtiovarainministeriksi Kansallisen rintaman koalitiohallitukseen, ja hän toteutti kuusi vuotta sodan jälkeisen valtionvelan maksua ja verojen helpottamista. Stanley Baldwinin erotessa pääministerin virasta Edvard VIII:n kruunusta luopumisen ja Yrjö VI:n kruunajaisten jälkeen Chamberlainista tuli pääministeri 28. toukokuuta 1937 ja muutaman päivän kuluttua konservatiivisen puolueen johtaja.

Toinen maailmansota

Chamberlain julistaa sodan Saksalle 3. syyskuuta 1939

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Solmittuaan Adolf Hitlerin kanssa Münchenin sopimuksen syyskuussa 1938 ja palattuaan Englantiin Chamberlain lausui historiaan jääneet sanat: ”Rauha meidän elinajaksemme.” Sopimus antoi Saksalle oikeuden liittää Tšekkoslovakian saksankieliset sudeettialueet valtakuntaansa. Se avasi kuitenkin Saksalle tien miehittää koko Tšekkoslovakian maaliskuussa 1939. Münchenin sopimusta onkin pidetty yhtenä askeleena kohti toista maailmansotaa.

Keväällä 1939 Chamberlain solmi puolustusliiton Saksan uhkaaman Puolan kanssa, mutta yliarvioi Puolan asevoimat eikä ollut halukas ryhtymään yhteistyöhön Josif Stalinin johtaman Neuvostoliiton kanssa, vaikka myös Stalin oli huolissaan Hitlerin aluevaltauksista.^[1] Saksan hyökätessä Puolaan 1. syyskuuta 1939 Chamberlain ei voinut tehdä suoraan mitään Puolan auttamiseksi. Iso-Britannia julisti sodan Saksalle 3. syyskuuta ja aloitti hyökkäykset sen laivoja vastaan. Valesodan aikana syyskuusta 1939 toukokuuhun 1940 Chamberlain lähetti 300 000 miehen Brittiläisen siirtoarmeijan Ranskan ja Belgian rajalle. Chamberlain pakotettiin eroamaan 10. toukokuuta 1940, kun Saksa valtasi Alankomaat, Belgian ja Ranskan osana länsirintaman taisteluja. Häntä seurasi pääministerinä Winston Churchill.

Chamberlain kuoli syöpään puoli vuotta virasta eroamisensa jälkeen.^[2]