Olavi Haikala

Olavi Haikala (7. huhtikuuta 1912 Lappee – 14. kesäkuuta 1994)^[2] oli Suomen merivoimien kommodori, joka muun muassa sodan aikana palveli panssarilaivoilla ja useissa merenkulun ja meriupseerien luottamustehtävissä.

Olavi Haikala
Henkilötiedot
Syntynyt	7. huhtikuuta 1912 Lappee
Kuollut	14. kesäkuuta 1994 (82 vuotta) Pori
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)	Suomi
Palvelusvuodet	1930 – 1971
Taistelut ja sodat	Talvisota, Jatkosota
Sotilasarvo	Kommodori
Kunniamerkit	SL komentajamerkki VR 2.lk sotilaallisista ansioista rauhan aikana 2.lk Rautaristi[1]
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Haikala suoritti Merisotakoulun 1933 ja palveli koululaiva Suomen Joutsenen vahtiupseerina 1933-1936. Tämän jälkeen hänet sijoitettiin nuoremmaksi upseeriksi rannikkolaivastoon 1936-1939. Hän kävi laivaston tykistökurssin Britanniassa 1937. Talvisodassa Haikala oli panssarilaiva Ilmarisen tykistöupseerina 1939-1941. Jatkosodassa hän oli 1941-1943 laivueenkomentajana Äänisen laivastossa. Panssarilaiva Väinämöisen ensimmäisenä upseerina hän oli 1944.

Sodan jälkeen hän palveli pitkään merivoimien esikunnassa toimisto- ja osastopäällikkönä 1945-1964. Tämän jälkeen Haikala oli merivoimien esikuntapäällikkönä 1964-1966, Laivastolippueen komentajana 1966-1968 ja Merisotakoulun johtajana 1969-1971.

Lisäksi Haikala toimi myös ase- ja laivahankintoihin liittyvänä asiantuntijana. Suomen soutuliiton toiminnanjohtajana hän toimi 1947-1954. Meriupseeriyhdistyksen puheenjohtajana hän oli 1966-1967. Hän toimi myös oikeudellisissa tehtävissä.

Ylennykset: aliluutnantti 1933, meriväenluutnantti 1935, kapteeniluutnantti 1940, komentajakapteeni 1943, komentaja 1954, kommodori 1964.