Olavi Virta (elokuva)

Olavi Virta on vuonna 2018 ensi-iltansa saanut Timo Koivusalon ohjaama ja käsikirjoittama elämäkertaelokuva, joka perustuu laulaja Olavi Virran elämään. Elokuvan pääosassa nähdään Lauri Tilkanen nuorena Olavi Virtana ja vanhempaa Olavi Virtaa näyttelee Raimo Grönberg.

Olavi Virta
Ohjaaja	Timo Koivusalo
Käsikirjoittaja	Timo Koivusalo
Tuottaja	Timo Koivusalo
Kuvaaja	Pertti Mutanen
Pääosat	Lauri Tilkanen Malla Malmivaara
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Suomi
Tuotantoyhtiö	Artista Filmi
Levittäjä	Buena Vista International Finland
Ensi-ilta	2018-10-055. lokakuuta 2018
Kesto	125 minuuttia
Alkuperäiskieli	suomi
Katsojat	150 125[1]
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OKNimi-testi OK

Olavi Virta sai ensi-iltansa 5. lokakuuta 2018.

Rooleissa

Lauri Tilkanen	…	Olavi Virta
Raimo Grönberg	…	vanha Olavi Virta
Malla Malmivaara	…	Irene Virta
Seela Sella	…	Hulda Simula
Martti Suosalo	…	Reino Helismaa
Hannu-Pekka Björkman	…	Toivo Kärki
Vesa Vierikko	…	Niilo Saarikko
Lauri Maijala	…	Matti Viljanen
Jonna Järnefelt	…	Olavi Virran äiti
Juhani Niemelä	…	Olavi Virran isä
Esko Roine	…	Ossi Elstelä
Heikki Nousiainen	…	Toivo Särkkä
Timo Lavikainen	…	Rumpali
Ilkka Koivula	…	Bruno Laakko
Santtu Karvonen	…	Jaakko Salo
Tom Lindholm	…	Toimittaja
Ylermi Rajamaa	…	Korpela
Samuli Niittymäki	…	Auvo Nuotio
Tapani Kalliomäki	…	Teijo Joutsela
Tom Petäjä	…	Kauko Käyhkö
Ilkka Villi	…	Tapio Rautavaara
Aku Sipola	…	Danny

Vastaanotto

Apu Valtteri Mörttinen		[2]
Demokraatti Rane Aunimo		[3]
Episodi Jouni Vikman		[4]
Helsingin Sanomat Pertti Avola		[5]
Ilta-Sanomat Tarmo Poussu		[6]
Me Naiset Niko Ikonen		[7]
Suomen Kuvalehti Kalle Kinnunen		[8]

Helsingin Sanomien Pertti Avola kirjoitti elokuvan toistavan useimpien Timo Koivusalon elokuvien virheet niin, ettei yli kaksituntista tarinaa ole kovin mielenkiintoista katsoa. Hänestä päähenkilön ainoiksi ominaisuuksiksi jäävät laulaminen ja ryyppääminen, eikä ryyppäämisellekään anneta muita syitä kuin ajan tapa.^[5]

Apu-lehden Valtteri Mörttinen ei myöskään nähnyt elokuvassa juuri muuta hyvää kuin runsaan alkuperäislevytysten käytön: ”Hahmot ovat onttoja ja väkinäisesti näyteltyjä. Dialogi on hiomatonta ja teennäistä. Kalusteet näyttävät aidoilta, mutta ihmiset eivät. Katsoja pysyy läpi elokuvan äärimmäisen tietoisena siitä, että katsoo esitystä, ja sen vuoksi huumori ei naurata eivätkä vastoinkäymiset itketä.”^[2]

Myös Film-O-Holic.com-elokuvasivuston Juha Rosenqvist piti elokuvan parhaana antina musiikkiesityksiä ja muuta huolella tehtyä ajankuvaa sekä Martti Suosalon roolityötä Reino Helismaana.^[9]

Elokuva sai teattereissa noin 150 000 katsojaa.^[10]